Talo on taas pitkästä aikaa täynnä. Vaimoni lähti torstaina suoraan töistä Helsinkiin ja palasi eilen illalla junalla kotiin. Samassa junassa tulivat Kuopiossa käymään myös vanhempi tyttäremme miehensä kanssa, he kun asuvat Helsingissä. Viimeksi kävivät Kuopiossa elokuussa.

Itsekin piipahdin Helsingissä ja Eduskunnassa perjantaina. Lähdin ystäväni kanssa autolla aamutuimaan ja paluumatkalla koukkasimme Jyväskylän kautta ja otimme poikamme kyytiin Kuopioon. Eilinen päivä meni sitten suurimmalta osalta tätä sivustoa kehittäessä. En ehtinyt käydä salilla juoksemassa, vaikka se oli päivän ohjelmassa. Unohdin käydä kaupassa ja niin aamiaistarvikkeita oli niukanlaisesti. Vaimoni lähti ABC-asemalle kauppaan klo 6:55.

Muut vielä nukkuvat, mutta kohta alkaa puheensorina ja musiikin soitto sekä tietokoneilla työskentely. Vaihdetaan kuulumiset, jutellaan niitä näitä, suunnitellaan joulun ja uuden vuoden viettoa. On kivaa kun puhuttavaa riittää ja kun lapset viihtyvät kotona ja ystäviensä luona eivätkä ravintoloissa.

Ollessani kouluttamassa ja kuunnellessani ihmisiä olen monesti miettinyt, kuinka etuoikeutettu olen siinä, että minulla on ympärilläni perhe. Yhteisöllisyys on ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille äärettömän tärkeä ulottuvuus. Elämässä on paljon asioita, joista voi oppia olemaan kiitollinen!