Savon Sanomissa toimittaja Jukka Patrakka kirjoittaa näyttävästi sunnuntaina 26.11. arviotaan puolueiden ja eri ehdokkaiden mahdollisuuksista maaliskuun vaaleissa. Analyysi pyrkii varmaan olemaan objektiivinen, mutta siinä on selvästi nähtävissä ohjaileva ja asenteellinenkin sävy. Jutussa on kaksi väliotsikkoa, joista ensimmäisessä annetaan ymmärtää, että ääniä siirtyy yhdeltä ehdokkaalta toiselle ikäänkuin äänet olisi jo annettu. Toisessa väliotsikossa käydään käsiksi yhden puolueen (KD) mahdollisuuksiin epäsuorasti toteamalla, että ehdokkaista on vajetta. Otsikon alla oleva teksti käsittelee kristillisdemokraatteja vain 29 %:n osuudella, joten otsikko tuskin on edustava tekstiin nähden ja mielestäni selvästi asenteellinen ja ohjaileva. En tiedä mitkä ovat toimittajan tavoitteet, mutta viesti on aika selvä.
Samalla asenteella Savon Sanomat kirjoitti neljä vuotta sitten, jolloin lehti oli ottamassa KD:ltä pois kansanedustajan paikkaa. Kukaan ei uskonut, että KD lisää kannatustaan Pohjois-Savon vaalipiirissä yli 100 %:lla verrattuna edellisiin ek-vaaleihin. Niin kuitenkin tapahtui. Vaalituloksen selvittyä Savon Sanomat oli hyvin hiljaa eikä korjannut selvää virhearviotaan. Nyt näyttää siltä, että sama meno jatkuu eikä virheistä opita mitään.
Viestini Teille, jotka edelleen pidätte kristillisiä arvoja kunniassa, on seuraava: Älkää antako median hämätä itseänne ja ohjailla ajatuksianne. Äänestäkää KD:tä ja tehdään yhdessä yllättävän hyvä tulos tälläkin kertaa – niin hyvä, että maakunnan valtalehden on pakko siitä kirjoittaa oman uskottavuutensa vuoksi. Itse olen sitoutunut tekemään työtä sydämellä ja iloisella mielellä niin paljon kuin pystyn, mahdollisimman hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Jos haluat olla mukana tässä työssä, otapa yhteyttä!
Kirjoitus julkaistu Savon Sanomissa 5.12.2006 sivulla 11.
Â
Ihan ensin kerron vaikeudestani saada luetuksi koko artikkeli. Minulta vei liian sitkeästi aikaa hokata, että otsikkoa on klikattava. Mitä voisitte tehdä esteen poistamiseksi muilta lukijoilta.
Tällä viikolla (1/2007) päätoimittaja Tapani Lepola otsikoi juttunsa: Kaikkiko median syytä?
Itse olen puhtinut monesti median vastuuta. Hyvin usein se on maistunut median vastuuttomuudelta.
Kiistatonta on että kansana tarvitsemme vapaan median, mutta miten nykyista tehokkaammin saada media myös vastuuseen virheistään. Asiakkaan oikeus äänestää jaloillaan on menettänyt painoarvoaan nykyisessä tiedontulvassa. Me median käyttäjät emme jaksa olla enään tarpeeksi aktiivisia palautteenantajia. Median ylivyöryä voisi verrata yksilön kohdalla valtameren aaltojen varsustamiseen. Mistä viisaus sovittaa tärkeät itressit yhteen? Tarvitaanko median valvonta kansanliike? Miten luoda siihen terveet pelisäännöt? Median tulee saada nykyista pontevampaa palautetta.
Kiitos hyvästä huomiosta liittyen artikkelin otsikon klikkaamiseen artikkelin lukemiseksi loppuun. Korjasin tilanteen lisäämällä ”Lue artikkeli loppuun” -linkit tekstiotteiden perään.
Hei s.n.!
Kiitos palautteestasi!
Olen kanssasi yhtä mieltä siitä, että medialla on suuri vastuu kansalaismielipiteen muokkaajana – suurempi vastuu kuin se itse on itselleen antamassa.
Koen arveluttavaksi ja jopa ongelmalliseksi tiuhaan toistuvat gallupit vaalien alla. Itsenäisesti ajattelevaa äänestäjää se ei häiritse, mutta kannastaan epävarmoihin äänestäjiin se vaikuttaa vuorenvarmasti psykologisten lainalaisuuksien vuoksi. Jokainen ihminen haluaa kokea itsensä tärkeäksi ja kun on gallupissa johdossa olevan puolella, tämä perustarve tulee jollakin tavalla tyydytetyksi.
Ehdotan gallup-kyselyjen kieltämistä kaksi kuukautta ennen vaaleja. Tämä antaisi äänestäjille aikaa kaikessa rauhassa pohtia omaa äänestyskäyttäytymistään ilman median manipuloivaa vaikutusta.
Terveisin,
Björn