(ViikkoSavo 14.3.2007 Hyvä kysymys -palsta)

Savon Sanomat kirjoittaa pääkirjoituksessaan maanantaina 12.3. vaalijärjestelmämme uudistamisesta. Etenkin Itä-Suomen pienet vaalipiirit ovat demokratian kannalta ongelmallisia. Pohjois-Savossa ns. piilevä äänikynnys on hieman alle 9 %, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa peräti 14 %. Uudenmaan vaalipiirissä kynnys on alle 3 %. Äänikynnys tarkoittaa sitä, että sen luvun verran ääniä täytyy puolueen tai vaaliliiton saada kasaan, jotta kansanedustajan paikka varmistuu. Tätä nykyä vaalijärjestelmämme rikkoo Itä-Suomen osalta jo perustuslakia vastaan, joka edellyttää että eduskunnassa on suhteellinen edustus maan eri osista.

Vaalilain uudistamisesta on puhuttu aika ajoin ainakin viimeisen kahden vaalikauden ajan. Uudistaminen on aina törmännyt eduskunnassa suurimpien puolueiden vastustukseen, sillä nykyjärjestelmä suosii heitä. Savon Sanomat kysyykin osuvasti: ”Onko suurimmilla puolueilla selkärankaa vahvistaa kansanvaltaa, vaikka oma asema hieman heikkenisi?”

Kysymys on ennen muuta hyvästä tahdosta, poliittiset korulauseet voidaan perustellusti jättää omaan arvoonsa. Kysymys on siitä, että vallan kahvassa on mukava pysyä kiinni eikä sitä valtaa haluta antaa muille ennen kuin on pakko yleisen mielipiteen voimistumisen myötä. Vaalien alla on sitten taktisesti otollista luvata korjata tätäkin epäkohtaa, mutta kaikista vakuutteluista huolimatta ilmaan jää leijumaan hankala kysymys: Miksi tätä epäkohtaa ei ole korjattu aikaisemmin kun se kerran on todettu ja myönnetty?

Kolme suurinta puoluetta käyvät parhaillaan mielenkiintoista kinastelua vaaliohjelmistaan. Kinastelua voidaan tiivistää kysymykseen: Kumpi on kana ja kumpi muna? Kokoomus määritteli omat kynnyskysymyksensä hallitukseen osallistumiselle. Keskusta ja SDP vastasivat kumpikin, että kokoomuksen kynnyskysymykset ovat suoraan heidän vaaliohjelmastaan. Mielenkiintoista. Seuraavalle hallitukselle on siis luvassa helppo pesti, edellyttäen että puheet ja teot vastaavat toisiaan. Sehän jää nähtäväksi.

Mielenkiintoista on tässä yhteydessä todeta, että Kristillisdemokraatit esittivät jo syyskuussa 2006 oman vastuullisen vaihtoehtobudjettinsa vuodelle 2007. Siihen sisältyi keskustan nyt markkinoima ruoan arvonlisäveron alentaminen ja eläkeläisten aseman parantaminen sekä kokoomuksen vaatimukset kansaneläkkeiden 20 euron tasokorotuksesta ja opiskelijoiden opintorahan 15 %:n korotuksesta. Esitykseemme sisältyi myös vastaus kysymykseen uusien menojen rahoittamisesta. SDPhän tivasi Jouni Backmanin suulla kokoomukselta, miten se aikoo näitä muutoksia rahoittaa.

Näin me olemme kiertäneet täyden ympyrän ja palanneet lähtöruutuun. Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin tarkemmalla lukemisella tämä kaikki olisi selvinnyt helposti. Kuka lainasi ja keneltä? Miksi KD:n esitykset äänestettiin nurin ja nyt esitetään samoja asioita omissa nimissä? Tulopuolella KD:n reseptit ovat pääpiirteissään seuraavat: Viinaveron korotus = + 200 miljoonaa euroa, 0,1 %:n pörssiveron käyttöönotto = + 280 miljoonaa euroa, ansiotuloveron alennusvarasta puolet siirretään ruoan alv:n alentamiseen ja osa valtion osakemyynti- ja osinkotuloista käytetään mm. liikenteen infrainvestointeihin valtionvelan lyhentämisen sijasta = + 300 miljoonaa euroa.

Äänestäjät vetäkööt omat johtopäätöksensä tästä kaikesta!

Björn Cederberg, Kuopio
kaupunginvaltuutettu ja KD:n valtuustoryhmän pj.
kansanedustajaehdokas