Mikä on sellainen tehtävä, josta maksettava korvaus ei ole missään suhteessa työn määrään ja vaativuuteen? No, sehän on tietysti kunnallinen luottamustehtävä. Työtä on niin paljon kuin jaksat tehdä, mutta palkkio on pieni eikä siitä kerry edes eläkettä.

Minulla menee tänään koko päivä aamusta iltamyöhäiseen, ehkä jopa yöhön, näiden tehtävien parissa. Tämänpäiväisen Kuopion kaupunginvaltuuston kokouksen asialista on pitkä ja käsiteltävänä on isoja ja kaupungin kannalta merkittäviä asioita. On PARAS-hankkeeseen liittyviä asioita, sosiaali- ja terveystoimen budjettiylityksiä ja Kanttilaa.

Kävin eilen illalla vielä ”sillä silmällä” katsomassa Kanttilan kiinteistöä. Minna Canthin perintö on arvokas, mutta kiinteistö on erittäin huonossa kunnossa päältä ja sisältä (tehtyjen kartoitusten perusteella). Polttavin kysymys onkin: Miten säilyttää perintö ja samalla toimia oikein ja viisaasti itse rakennuksen kanssa? Tähän kysymykseen liittyy muita alakysymyksiä. Missä perintö sijaitsee? Muutamissa alkuperäisissä hirsissäkö vaiko oletetussa kuistissa, jossa Minna on istunut? Mitä Minna itse ennakkoluulottomana naisena olisi ajatellut? Häviääkö Minnan perintö, jos kiinteistöön tuleekin asuntoja? Entä jos kiinteistö korjataan kaupungin kultturitoimen käyttöön eikä kaikkia mikrobivaurioita saada korjattua ja myöhemmin ilmenee, että rakennuksessa työskentely on terveydelle vaarallista tai jos työskentely aiheuttaa pysyvän työkyvyttömyyden? Onko se silloin viisasta Minnan perinnön vaalimista?

Kanttila on saanut runsaasti huomiota osakseen. Viimeksi Hesarin yleisönosastolla (HS 18.8.2007). Nyt on pakko päättää mitä sen kanssa tehdään. Vaikea päätös, eikä liika tunteilu auta. Mutta muita – tärkeämpiäkin – asioita listalla on. Tästä illasta tulee piiiiitkä…