Vuosi 2008 alkoi ikävillä uutisilla Keniasta. Kenia on ollut yksi Afrikan mantereen menestystarinoita. Meillä on täällä Kuopiossa ja myös seurakunnassamme opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita useasta Afrikan maasta, mm. Keniasta. Eräs heistä työskenteli ennen Kuopioon tuloa Eldoretissa, missä noin 30 ihmistä sai surmansa kun kirkko poltettiin maan tasalle. Kirkosta oli hakenut suojaa 400 ihmistä. Ystävämme sanoi, ettei tällaista ole koskaan aikaisemmin tapahtunut maan historiassa. Hän kertoi ystävästään, joka myös lyhyen aikaa oli opiskellut Kuopiossa. Ystävän vanhemmat ovat mellakoissa menettäneet kaiken omaisuutensa, jonka he ovat kovalla työllä kartuttaneet. Puhuessaan näistä tapahtumista ystävämme äänestä kuulee hänen syvä surunsa kotimaansa tilanteen vuoksi.

Eräs toinen kenialainen ystävämme lähti joululoman ajaksi kotiinsa Nairobiin. Siinä osassa kaupunkia, jossa he asuvat, on ollut suhteellisen rauhallista ja viime viikolla saimme tekstiviestin välityksellä tiedon, että hän ja perheensä voivat hyvin.

Tammikuun kahdeksantena päivänä sain puhelimeeni viestin, että Intian Orissassa on meneillään historian pahimmat kristittyihin kohdistuvat vainot. Noin sata kirkkoa ja 1200 kristittyjen asuntoa on poltettu. Ihmiset ovat paenneet hindufanaatikkojen väkivaltaa viidakkoon, mutta monet eivät ole kyenneet pakenemaan. Heidän kohtalonsa on kauhistuttava.

Väkivalta ei ole milloinkaan eikä mistään syystä hyväksyttävää. Kuitenkin sodat ja mellakat syttyvät eri puolilla maailmaa päivittäin ja näyttää siltä, että tahti vain kiihtyy.

Suomi on kristitty maa, jos lähtökohtana pidetään sitä, että 85 % suomalaisista kuuluu kirkkoon. Mutta kuinka moni suomalainen tietää, mikä on kristinuskon keskeisin sanoma ja kuinka moni elää sen päivittäin todeksi? Olisin yllättynyt, jos 10 % suomalaisista tietää mikä kristinuskon ydinsanoma on ja vielä yllättyneempi, jos 1 % suomalaisista elää sen todeksi päivittäin!

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa muista maista tulevaa työvoimaa. Tervetuloa vaan. Mutta maassa maan tavalla. Meillä ei ole mitään syytä hävetä kristillisiä juuriamme, päinvastoin. Jos arvostamme omaa historiaamme ja olemme sisäistäneet ne pysyvät arvot, joiden varaan suomalainen yhteiskunta on rakennettu, meidän ei tarvitse luopua niistä mielistelläksemme muita tai ollaksemme ”sivistyneitä”.