Tiistaina 5.2. kirjoitin tässä arvioni niistä uhkakuvista, jotka saattavat seurata Nokian päätöksestä Bochumin tehtaansa lakkauttamispäätöksestä. ”Entä jos suuret EU-maat (Saksan johdolla) ryhtyvät boikotoimaan Nokian tuotteita?” kysyin. Kysymys oli ajankohtaisempi kuin arvelinkaan.

YLE Uutiset kertoi tänään verkkosivuillaan, että Bonnin kaupunki (noin 100 km Bochumista etelään) sekä sen liikenne- ja energialaitos luopuu Nokian puhelimista virkakännyköinä. Lienee kyse useammasta tuhannesta puhelimesta. Määrässä se on kuin tippa valtameressä, mutta avauksena se on merkittävä, sillä se saattaa sysätä liikkeelle lumipalloilmiön tai suorastaan lumivyöryn. Iltauutisissa kerrottiin, että Saksassa Nokian puhelinten suosio on pudonnut piikkipaikalta jumboksi Bochum-uutisen jälkeen.

Saattaa tässä käydä niinkin, että boikotointi leviää muihinkin Saksan kaupunkeihin ja sieltä muihin EU-maihin, esimerkiksi Ranskaan. Onhan näissä maissa omaa matkapuhelintuotantoa, joka kipeästi kaipaa elvytystä uusien kuluttajien muodossa.

Voiton maksimointi ja markkinaosuuden kasvattamispyrkimys saattaa siis kääntyä Nokiaa vastaan. Visioita täytyy olla, mutta liika ahneus herättää aina pahennusta ja ylimielinen suhtautuminen tavallisen työttömäksi jäävän työntekijän ahdinkoon synnyttää väistämättä suuttumusta ja suuttumus saattaa vuorostaan kanavoitua yllättävällä tavalla.

Suosittelen Nokian johdolle kahden sananlaskun perusteellista pohtimista: 1. Ahneella on surkea loppu. 2. Ylpeys käy lankeemuksen edellä.