Osaanko elää nyt-hetkessä?

Viikonlopun tapahtumat lähellä oman elämäni keskiötä saivat minut jälleen pohtimaan elämän suuria kysymyksiä. Mikä on sisäisesti rikkaan, voimaannuttavan ja mieltä rauhoittavan elämän salaisuus?

Nuoruudessani vietin jokaisen kesän perheeni mökillä Vaasan saaristossa. Elämä mökillä oli kohtalaisen karua. Ei ollut sähköä, ei sisävessaa, ei jääkaappia eikä saarelta päässyt pois ilman venettä. Elämä saarella opetti arvostamaan yksinkertaisia asioita.

Isäni sängyn yläpuolella oli vanha seinävaate, johon oli brodeerattu seuraava ruotsinkielinen teksti: ”GÃ¥rdagen är förbi, morgondagen har du ej sett, och idag hjälper Herren”. Tuota lausetta olen pohtinut siitä lähtien kun opin lukemaan. Edelleen se herättää syviä tuntoja ja seinävaatteen katseleminen sieluni silmin saa aikaan merkillisen levollisen olon.

On varsin inhimillistä vaipua mielessään menneeseen aikaan ja surra menetyksiään. Niin pitää ajoittain tehdäkin, jotta pääsisi eteenpäin. Mutta menneeseen ei voi jäädä eikä sinne vuoteensa sijata. Tulevaisuuden murehtiminen ei sekään ole kovin hyödyllistä sielulle ja lisäksi se herkästi lisää koettua pelkoa. Ratkaisuksi jää se, että opettelemme elämään nyt-hetkessä. On uskallettava päästää irti ja hyväksyä elämän vajavaisuus, omat ja toisten virheet. Jos elämme menneessä tai tulevassa, emme huomaa niitä monia kauniita asioita ympärillämme emmekä osaa tarttua eteemme avautuviin mahdollisuuksiin.

Isäni on jo siirtynyt ikuisiin majoihin, mutta seinävaate on omalla paikallaan ja puhuu edelleen hiljaista sanomaansa sille, joka on kuulolla.

 

Nuorten syrjäytymisestä

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) on lausunut käsityksenään, että Suomen sisäisen turvallisuuden merkittävin uhka on nuorten syrjäytyminen. Ensikuulemalta se ei heti vakuuttanut, mutta kun olen sitä ajan kanssa pohtinut, olen hänen kanssaan samaa mieltä. Mikäli nuoret syrjäytyvät kasvavassa määrin, kasvaa myös yhteiskuntamme sisäinen jännite, joka vuorostaan saattaa purkautua ennalta-arvaamattomalla tavalla.

Nuorten syrjäytymiskehitys on monen tekijän summa. Kodin turvattomuus, vanhempien työttömyys ja päihderiippuvuus, koulukiusaaminen ja sen psykologiset vaikutukset nuoren itsetuntoon ja kuvaan itsestään, lukihäiriö ja heikko menestyminen koulussa, mielenterveyshäiriö ja siihen liittyvä päihteiden käyttö, kasvavat nuoriin kohdistuvat paineet, huono seura, taloudelliset vaikeudet, näköalattomuus oman tulevaisuuden suhteen voivat synnyttää kierteen, jota nuori itse ei kykene pysäyttämään ja jonka lopputuloksena hän pudottautuu pois yhteiskunnan rattailta.

On laskettu, että yksi pysyvästi syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle 1-2 miljoonaa euroa. Yksilön kannalta tilanne on kuitenkin kaikkein traagisin, siitä kun on hyvin vaikea nousta vaikka apua olisikin tarjolla. Siksi syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tärkeyttä ei voi ylikorostaa.

Suomen tulevaisuus ja menestyminen kansakuntana riippuu osaltaan siitä, miten tässä ehkäisevässä työssä onnistumme. Suomi tarvitsee kaikki nuorensa. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään heistä. Nuoret myös tarvitsevat kokemuksen siitä, että he ovat tärkeä osa yhteiskuntaamme ja että heistä välitetään.

Alkoholi – hyvinvoinnin uhka?

Suomessa alkoholijuomien kokonaiskulutus oli vuonna 2011 noin 10 litraa asukasta kohti absoluuttiseksi eli 100 %:n alkoholiksi muutettuna. Luvussa on mukana sekä tilastoitu että tilastoimaton yhteenlaskettu kulutus. Luku on noussut koko ajan viime sotiemme jälkeen. Vuonna 1960 kulutus oli 2,5 litraa, 1970 noin 5 litraa ja 1980 noin 7 litraa henkeä kohti vuodessa. Keskioluen vapautumisen myötä alkoholin kulutus kasvoi kahdessakymmenessä vuodessa lähes kolminkertaiseksi. Vuosina 2005-2007 luku oli jo 10,5 litraa, mutta on nyt viimeisten tilastojen mukaan hieman laskenut.

Alkoholin kulutuksen kasvu 2000-luvulla on näkynyt alkoholin käytön aiheuttamien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen määrässä. Poliisi sai vuonna 2011 noin 84000 kotihälytystä ja näissä alkoholilla oli merkittävä osuus. Pahoinpitelyjen määrä Suomessa kasvoi vuonna 2011 lähes neljänneksen. Siis 25 %! Rattijuopumustapausten määrä kasvoi samana aikana noin 2 %. Vuonna 2010 Suomen sairaaloissa kirjattiin 22889 hoitojaksoa, joissa alkoholisairaus oli päädiagnoosina.

Vuonna 2010 tapaturmaisesti kuolleista (pois lukien varsinaiset alkoholi- ja lääkemyrkytykset) päihdyksissä oli 20 %. Saunakuolemissa 62 % henkilöistä olivat kuollessaan päihtyneinä. Liikenteessä kuolleista hieman yli 20 % oli päihdyksissä. Tilastot kertovat edelleen, että hukkumistapaturmista hieman yli puolet (50 %) tapahtuu päihtyneenä, kesäkuukausina jopa tätäkin enemmän.

Alkoholin väärinkäyttö, siihen liittyvät sairaudet ja tapaturmat ovat suurin syy työikäisten miesten ennenaikaiseen kuolemaan. Alkoholin väärinkäyttö on huomattavan usein taustatekijänä mielenterveyden häiriöissä (etenkin depressioissa), jotka puolestaan ovat tällä hetkellä ennenaikaisen työkyvyttömyyden tärkein syy. Tämän lisäksi Suomessa menetetään joka vuosi saamani suullisen tiedon mukaan noin viisi miljoonaa työpäivää alkoholin väärinkäytön vuoksi.

Etenkin nuorten miesten syrjäytymisprosessissa alkoholilla on merkittävä osuus. Yksi pysyvästi syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle vähintään miljoona euroa. Tähän teemaan palaan myöhemmin.

Miten sinä ja minä yhdessä voisimme kantaa vastuumme siten, että suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta ei tulisi pahoinvointiyhteiskuntaa, jossa hyvinvointi on lähinnä kauniita Potemkinin kulisseja?

Suomi ja päihteet

Heinäkuussa tänä kesänä olin vaimoni kanssa lomamatkalla Italiassa. Olimme viikon Adrianmeren rannalla Cattolican pikkukaupungissa ja sieltä käsin teimme matkoja San Marinon kääpiövaltioon, Ravennan kulttuurikaupunkiin ja Bolognan yliopistokaupunkiin. Minulle matka Italiaan oli ensimmäinen, joten aikaisempaa referenssiä ei ollut.

Italiassa juodaan yleisesti viiniä hyvän ruoan kanssa. Lomakohteessamme oli huomattavan vilkas iltaelämä, kaupat olivat auki kello yhteentoista ja ihmiset, nuoret ja vanhat, kävelivät pitkinä matelevina jonoina keskeisiä kauppakatuja ja rantakatua pitkin. Kauppakatujen varsilla oli tiheässä ravintoloita, pizzerioita, kahviloita ja jäätelöbaareja, joiden tarjonnasta jokainen varmasti löysi oman suosikkinsa.

Suomalaisena hämmästelin sitä, ettei päihtyneitä näkynyt katukuvassa. Se oli huomattavan silmiinpistävää verrattuna suomalaiseen katukuvaan. Vain Bolognassa näin kolme päihtynyttä nuorta ja jokainen heistä oli juuri saanut yliopistotutkintonsa suoritetuksi ja he kulkivat laakeriseppele päässään sukulaistensa ja ystäviensä saattelemina perinteisessä kulkueessa kaupungin katuja näennäisesti ilman sen kummempaa päämäärää.

Minulla oli tietty ennakkoluulo berlusconimaisesta Italiasta, jossa käytöstavat ja sivistys ei ehkä saavuta kovin mairittelevia kouluarvosanoja. Yllätyin myönteisesti. Italiaan verrattuna suomalaisen, mukaanlukien kuopiolaisen, katukuvan alkoholikylläisyys on masentavaa katseltavaa. Sivistyneessä alkoholin käytössä olemme valovuosia Italian jäljessä.

Peräänkuulutan yleistä asenneilmaston muutosta. Miksi me hymistelemme juopuneiden törttöilylle kaduilla ja työtovereiden kertomuksille viikonlopun ¨sankariteoista¨, joista ei ole tarkkoja muistikuvia, koska alkoholi on liuottanut ne pois? Tarvitsemme kipeästi kansakuntana ryhtiliikkeen, jotta moista käytöstä kohtaan syntyisi yleinen paheksunta. Alkoholin käyttö kun ei tee sivistymättömästä käytöksestä hyväksyttävää.

Puhe Kuopion kutsunnoissa, elokuu 2012

Viikolla 34 olin keskiviikkona ja perjantaina Kuopion kaupungin edustajana tuomassa tervehdyksen kutsuntoihin osallistuville nuorille. Paikalla oli molempina päivinä 130-150 nuorta miestä, perjantaina enemmän. Naisia en joukossa erottanut. Oli mukava tilaisuus ja molempina päivinä tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös sotiemme veteraani. Perjantain tilaisuuden jälkeen Alavan kirkon pihalla veteraanin kanssa sukeutui varsin mielenkiintoinen keskustelu. Kuuntelin keskustelutoveriani tarkalla korvalla, sillä edesmennyt isänikin oli veteraani. Hän teki ansiokasta työtä Vaasan Sotaveteraanien hyväksi lähes kahden vuosikymmenen ajan.

Seuraavassa kutsuntatilaisuuden puheeni kokonaisuudessaan:

Kunnioitettu sotiemme veteraani, arvoisa aluetoimiston päällikkö, kutsuvieraat ja kutsuntaan osallistuvat nuoret,

Nuorten syrjäytymisestä ja siihen johtavista tekijöistä keskustellaan yhteiskunnassamme laajasti. On tärkeää pyrkiä kaikin voimin vaikuttamaan nuoren ikäluokan elämänhallinnan eli koherenssin kasvuun, sillä meillä ei ole nyt eikä tulevaisuudessa varaa menettää yhtäkään nuorta. Tämän päivän nuoret ovat huomispäivän osaajat, johtajat, työntekijät ja päättäjät.

Maailma on muuttunut lyhyessä ajassa perusteellisesti. Yksilöön kohdistuu joka taholta kovia paineita. Paineensietokyky on jokaisella ihmisellä erilainen johtuen perimästä, kodista, kasvatuksesta ja koulutuksesta, mutta siihen voi myös itse vaikuttaa.

Mitkä tekijät ylläpitävät terveyttä ja lisäävät elämän hallinnan eli koherenssin tunnetta? Näiden identifioiminen ja omaksuminen auttaa löytämään tasapainon ja onnen tunteen keskellä vaativaa arkea.

Tutkijat ovat määritelleet seuraavia tekijöitä: Toimivat ja elämää rikastuttavat ihmissuhteet ja yhteisöllisyys, ravitseva ja monipuolinen ruoka, riittävä lepo ja uni, kiinnostavat harrastukset, joista mainittakoon liikunta, kuorolaulu ja kielten opiskelu. Elämän tarkoituksen löytäminen on myös omiaan lisäämään elämän hallinnan tunnetta.

Arvoisat kuulijat,

Tätä kaikkea Suomen Puolustusvoimat omalta osaltaan tahtovat ja myös yrittävät jokaiselle nuorelle ikäluokalle opettaa. Te itse, hyvät nuoret, teette tänään ja jatkossa päätöksiä ja omaksutte asenteen, joka muokkaa teidän tulevaisuutenne merkittävällä tavalla. Toivon, että mitä elämässä sitten tuleekin teidän eteenne, teillä olisi voimavaroja vastata elämän heittämiin haasteisiin siten, että te niiden kautta kasvaisitte tasapainoisiksi ja vastuullisiksi yhteiskuntamme jäseniksi.

Toivotan teille menestystä elämänne polulla!

© 2024 Björn Cederberg, 73 - Sydämellä ja kokemuksella - Arvojen pohjalta