Monet vanhukset ja vaikeasti sairaat toivovat, että saisivat olla kotona ja tulla hoidetuksi siellä. Tällaisessa tilanteessa katse kääntyy omaisiin ja läheisiin ”“ yhteiskunta tarjoaa mahdollisuutta ryhtyä omaishoitajaksi. Omaishoitajan työ on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti arvokasta hoitotyötä, jonka arvostusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta on syytä nostaa esiin. KD:n vaaliteltalla Varkauden markkinoilla 3.3. kysyttiin markkinavierailta, mitkä olisivat parhaat keinot tukea omaishoitajien jaksamista?
Kysymys herätti paljon keskustelua. Jotkut vastaajista totesivat, että vain yhtä, tai joitakin keinoja ei voida soveltaa kaikkiin tilanteisiin, vaan parhaiden tukimuotojen löytyminen on aina tapauskohtaista ja tilanteen selvittämiseen tarvitaan kunnan tukiverkoston tunteva kotipalveluohjaaja tai sosiaalityöntekijä.
Monet vastaajista, jotka itse olivat toimineet omaishoitajina, nostivat maksettavan korvauksen keskusteluun. Toiveena oli kunnon palkka tai enemmän hoitopalkkiota raskaasta työstä. Hoitopalkkion verotus koettiin epäoikeudenmukaiseksi. Vastauksissa muistutettiin myös, että on tärkeää huomioida hoitajan kunto ja sen muutokset. Merkittävänä nähtiin oikea-aikainen apu omaishoitajan tukemiselle ja mahdollisuus kotiavun lisäämiseen tarvittaessa.
Vastauslomakkeen vaihtoehdoista säännöllistä vapaapäivää pidettiin parhaana keinona tukea jaksamista. Nykyisen lain suoma, kolme vapaata kuukaudessa ei takaa ympärivuorokautiseen hoitoon sitoutuneelle edes yhtä päivää viikossa vapaaksi. Tähän haluttiin parannusta. Kunnan tarjoamaa säännöllistä kuntosalikorttia piti hyvänä neljännes vastaajista ja säännöllistä hierontaa runsas kolmannes vastaajista. Yksittäisenä toiveena esitettiin teatterilippuja omaishoitajan virkistämiseksi.
Itse pidän ajatusta ”työnohjauksesta” (sitaatit ehdottajan) omaishoitajille loistavana ehdotuksena. Vaikka hoidettava ja ympäristö ovat hoitajalle tuttuja, niin tilanne ei. Se, että otat vastuun hoidettavasta ja esim. lääkkeiden antamisesta, jumppaohjeiden muistuttamisesta tai henkilökohtaisen hygienian hoidosta on suurelle osalle uusi ja outo. Juuri tällaisissa tilanteissa hoidollisiin tehtäviin perehdyttäminen ja ”työnohjaus” olisivat paikallaan tukemaan ja rohkaisemaan omaishoitajan arjessa. Vastauksissa mainitut vertaistuki ja henkinen tuki ovat myös tärkeitä, koska näissä tapaamisissa taas voidaan keskustella asioista, joille löytyy ymmärrystä ja neuvoja muilta samassa tilanteissa olevilta. Kuitenkin työnohjaus on lähtökohdiltaan määrätietoisempaa ja pyrkii löytämään juuri ne tämän hetken akuutit, vaikeana koetut asiat käsittelyn alle ja ratkaistaviksi.
Olen vastaajien kanssa samaa mieltä siitä, että omaishoitajien työn arvostusta on yhteiskunnallisesti nostettava. Sanonkin, että jokaisen omaishoitajan on muistettava itse arvostaa omaa tehtäväänsä ja tuoda esille sen arvo omassa puheessa. ”Olen vain kotona”- ”hoidan vain puolisoani”- puhe vähättelee jo sanoin oman uurastuksen arvoa. Kun kotona tehtävän työn arvoksi lasketaan OECD-maissa noin kolmannes bruttokansantuotteesta, se tarkoittaa Suomessa (v. 2013) n. 67 miljardin euron arvoa. Jos summa jaetaan tasan jokaista asukasta kohden, tarkoittaa se n. 12.400 euron vuosityöpanosta yhteiskuntamme hyväksi. Ajattelen, että omaishoitajien kohdalla tuon summan voi tuplata, eikä se ole liioittelua!
Kiitos jokaiselle omaishoitajalle arvokkaasta, omaistenne hyväksi tekemästänne työstä!
Kaikkien KD-teltan vaalikyselyyn vastaajien kesken arvottiin kaksi kahvi/tee tuotepakettia. Voiton saivat Liisa Vasarainen (Varkaus) ja Heikki Paananen (Varkaus). Onnea voittajille ja lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!