1.5.2017 Björn Cederberg, Kristillisdemokraattien Kuopion valtuustoryhmän puheenjohtaja, varakansanedustaja
Arvoisat kuopiolaiset,
Tahdon kiittää teitä kuntavaaleissa antamastanne luottamuksesta, niin henkilökohtaisesti kuin Kristillisdemokraattien kaikkien ehdokkaiden puolesta. Valtuustoryhmämme kasvoi 50 %. Tulemme jatkamaan hyvää työtä entistä laajemman Kuopion kehittämiseksi.
Kolmekymmentä vuotta olen asunut Kuopiossa. Olen nähnyt kaupungin kasvavan ja kehittyvän sellaiseksi, mikä se tänään on. Kuopio on kansainvälinen, ulospäin suuntautunut ja turvallinen kaupunki. Väistyvän kaupunginjohtaja Petteri Parosen sanoin kaupunkimme pärjää loistavasti vertailussa Suomen kymmenen suurimman kaupungin kesken. Ja kun me pärjäämme kansallisesti, me pärjäämme myös kansainvälisesti. Olemme siis aivan maailman huippua. Onnittelut kaikille meille kuopiolaisille!
Onnitteluni samalla myös KalPalle, joka valmentaja Pekka Virran johdolla saavutti loistavan kauden päätteeksi SM-hopeaa ja yllätti jääkiekkoasiantuntijat täysin. KalPan pelaajat ja koko organisaatio osoittivat, että kun jotakin tekee innolla, ammattitaidolla, hyvällä asenteella ja yhdessä, silloin on hyvää tulosta myös odotettavissa. Kiitos siitä!
Kuopiossa on lupa innostua. Innostua kaupungista, joka Kallaveden syleilyssä mahdollistaa hyvän elämän kaikille kuopiolaisille. Meillä on kaikki, mitä 2010-luvun kaupunkilainen etsii, myös hyvinvoivaa ja vireää maaseutua heille, jotka valitsevat väljyyttä ja kauniita maisemia. Meillä on kulttuurielämyksiä, huippu-urheilua ja loistavia mahdollisuuksia liikuntaan ja harrastuksiin. Kun me itse innostumme kotikaupungistamme ja sen mahdollistamasta hyvästä elämästä, into tarttuu ja kaupungin hyvä maine leviää. Siinä me kaikki yhdessä osallistumme kaupungin strategian ja vision toteuttamiseen.
Hyvät kuntalaiset,
Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa keskeisiä vaatimuksia ovat avoimuus ja läpinäkyvyys. Olennaista on, että tehdyt asiat ja päätökset kestävät päivänvalon eikä ulospäin esitetä toista kuin mitä oikeasti ollaan tai ajatellaan. Kristillisdemokraatit ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden kannalla. Kristillisdemokraatit tahtovat kulissien takaisesta eturyhmien suhmuroinnista vapaata, puhdasta ja läpinäkyvää politiikkaa ja toimimme itse näiden arvojen mukaisesti.
Esitän, että kuntavaalien jälkeisissä luottamushenkilömitoituksissa siirrymme Kuopiossakin pisteytysjärjestelmään. Pisteytysjärjestelmä on läpinäkyvä ja siirtää kuntalaisten äänen suoraan luottamuspaikkoihin. Kaikki ryhmät ovat alusta lähtien mukana paikkaneuvotteluissa. Kun järjestelmä toimii hyvin esimerkiksi Espoossa, ei ole mitään syytä epäillä, etteikö se toimisi myös Kuopiossa.
Rakennusten sisäilmahaitat ovat suuri haaste terveydenhuollolle. Arviolta 800 000 suomalaista altistuu homeille ja kosteusvaurioille vuosittain ja useita kymmeniä tuhansia saa päivittäin oireita. Vakavia oireita saa useita tuhansia. Suuri ongelma on hyvien diagnostisten menetelmien puuttuminen. Ei ole laboratoriotestiä. Sen vuoksi diagnostiikka nojaa kliiniseen kokonaisarvioon, jossa suuri merkitys on sillä, että lääkäri uskoo potilasta. Potilas esimerkiksi huomaa oireiden liittyvän oleskeluun tietyssä kosteusvaurioituneessa rakennuksessa ja oireet häviävät ulkoilmassa. Vaikuttavia tekijöitä on paljon ja ihmiset ovat eri tavalla herkkiä niille. Yksi voi olla kosteusvaurioituneessa rakennuksessa 20 vuotta, toinen saa vaikeita oireita kahdessa kuukaudessa. Sairauksia aiheuttavat homeiden ja muiden kosteusvauriomikrobien tuottamat myrkylliset aineet, toksiinit. Paras hoito on se, että sairastunut välttää lisäaltistusta homeille ja ärsyttäville kemikaaleille.
Rakentajilta voi edellyttää osaamista ja ammattiylpeyttä. Kun tiedetään, mitä pitää tehdä, jotta sisäilmaongelmat voidaan ehkäistä, mutta ei tehdä, on se suuren luokan välinpitämättömyyttä ja tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi. Terve rakennus täytyy olla jokaisen itseään kunnioittavan rakentajan tavoite. Ei mahdollisimman suuren voiton tavoittelu.
Hyvät kuulijat,
Toinen ajankohtainen kansallinen kysymys on vuoden alusta voimaan astunut diabeteslääkkeiden Kela-korvauksen heikennys. Muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin alempaan 65 %:n erityiskorvausluokkaan. Tämä koskettaa kipeästi maamme 300 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Merkittävin riski tulee siitä, että potilas jättää lääkkeensä ostamatta, jolloin hoitotasapaino heikkenee aiheuttaen ennen pitkää lisäsairauksia. Samalla yhteiskunnalle koituvat kustannukset kasvavat paljon tavoiteltua säästöä suuremmiksi. Puutteellisella hoidolla diabeetikoita uhkaavat monet vakavat liitännäissairaudet, kuten munuaissairaus dialyyseineen, infarkti, hermovauriot, amputaatio ja sokeutuminen. Vuonna 2014 diabeteksen kokonaiskustannukset yhteiskunnalle kohosivat 4,3 miljardiin euroon.
Lääkekorvaukset voitaisiin palauttaa rahoittamalla ne terveysperusteisella sokeriverolla. Sokerin syömisen hillitseminen edistäisi myös väestön suun- ja hampaiden terveyttä sekä painonhallintaa. Diabetes on kasvava kansantauti, joka aiheuttaa inhimillisiä kärsimyksiä ja yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Diabeteksen hyvän hoidon hyödyt voittavat hoidosta aiheutuvat kustannukset.
Kristillisdemokraateille tärkeä periaate yhteisten asioiden hoidossa on ns. subsidiariteetti. Sen mukaan päätökset pitää tehdä niin lähellä kansalaisia kuin mahdollista. Jos päätös voidaan tehdä perheessä, päätösvaltaa ei pidä viedä kunnalle, jos se voidaan päättää kunnassa, sitä ei pidä viedä maakunnalle, jos voidaan päättää maakunnassa, sitä ei pidä viedä valtiolle, jos jäsenvaltiossa, ei viedä EU-tasolle. Subsidiariteettiperiaate on kuitenkin altis tulkinnoille. KD:n tulkinta on tässä hyvin tiukka: Jollei ole ehdottoman välttämätöntä tai ristiriidatonta viedä päätösvaltaa EU-tasolle, sitä ei pidä tehdä. KD suhtautuu myönteisesti EU:n kehittämiseen niillä aloilla, joissa unioni tuo selkeää lisäarvoa, kuten sisämarkkinoiden edistäminen, rajat ylittävät ympäristökysymykset tai terrorismin torjunta sekä tutkimus- ja puolustushankinnat.
Jäsenvaltiot menestyvät parhaiten, kun niiden on pakko kehittää omaa toimintaansa ja talouttaan. Kun ei voida elää toisten tuella, on otettava vastuu kehityksestään ja kilpailtava yhteiskunnallisena ”ekosysteeminä”. Sellaiset toimet ja tukimuodot, jotka lykkäävät välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia, toimivat lopulta jäsenmaita itseään vastaan.
Hyvä yleisö,
Palaan vielä kotimaan ajankohtaiseen keskusteluun alkoholilain uudistamisesta sekä suomalaisen koulutuksen tuotteistamisesta. Alkoholikeskustelussa on vaikea nähdä, että kyse olisi vain pienistä muutoksista. Lakimuutos toisi kauppojen hyllyille A-oluet, vahvemmat lonkerot, siiderit ja limuviinat. Uusia myyntipisteitä olisi noin 6000. On täysin perusteetonta ajatella, etteikö tämä lisääntynyt tarjonta nostaisi alkoholin kokonaiskulutusta nykyisestä. Tuorein tilasto on viime vuodelta, jolloin kokonaiskulutus oli 10,8 litraa jokaista 15 vuotta täyttänyttä kansalaista kohti.
Kristillisdemokraatit ovat koulutusmyönteinen puolue. Suomi pärjää globaalissa kilpailussa sillä, että kaikilla suomalaisilla on hyvä peruskoulutus ja toisen asteen koulutus ja näiden päälle rakennettu ylempi koulutus. Lisäksi vielä eri alojen huippuosaajat. Suomi on jo nyt koulutusta vievä maa. Tulevaisuudessa Suomi voisi viedä koulutusosaamista enenevässä määrin maihin, joissa on herätty hyvän koulutuksen ja monipuolisesti osaavien opettajien tarpeeseen kouluttamalla kohdemaissa niin kouluhallinnon kuin koulujen johtoa ja opettajia.
Lopuksi pieni ajatus työhyvinvointiin liittyen. Kolme päivää sitten kävin ruokaostoksilla Prismassa. Kassalla asetin tapani mukaan samat tuotteet peräkkäin ja vierekkäin, jotta kassatyöskentely olisi helpompaa ja sujuvampaa. Yllätyin kun kassalla työskennellyt nuori nainen kiitti minua siitä ja sanoi, että ”aivan huippua”. Kiitokseen vastasin ”ole hyvä”. Jälkeenpäin mietin, miten paljon suomalainen työhyvinvointi kohenisi sillä, että me huomioimme arjessa toisiamme ja autamme toisiamme voimaan työssä ja elämässä paremmin. Äiti Teresan sanoin: ”Tehdään pieniä asioita suurella sydämellä”.
Toivotan kaikille kuopiolaisille Jumalan siunausta!
Hyvää Vappua!