Björn Cederberg, 73 | 2021 helmikuu

Entä jos kaikki eivät voi äänestää?

Kuntavaalien vaalipäivä on 18.4. Nyt on pelkona, että kaikki äänioikeutetut eivät voi äänestää vaaleissa koronan aiheuttamien esteiden vuoksi. Tällöin perustuslakiin kirjattu oikeus äänestää Suomessa käytävissä vaaleissa ei toteudu.

Oikeusministeriössä myönnetään, että kaikki eivät välttämättä pääse äänestämään koronatilanteen takia.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan hankalinta on niiden henkilöiden äänestämään pääsy, jotka ovat sairastuneet koronaan ja on määrätty eristykseen vaalien ajaksi.
-Näyttää siltä, että jos on määrätty kotiin eristykseen, ei ole käytännössä mahdollisuutta äänestää.

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass toteaa, että kaikille äänioikeutetuille on turvattava mahdollisuus äänestämiseen. Perustuslain mukaan kaikille ryhmille äänestäminen pitää olla mahdollista.

Kansalaisilla ja äänioikeutetuilla on nyt suuri huoli siitä, ovatko vaalit turvalliset. Voiko turvallisesti käydä äänestämässä ennakkoäänestyspaikoissa ja varsinaisena äänestyspäivänä kouluilla tai muissa julkisissa tiloissa?

Entä vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenet ”“ tuleeko heidän saada rokotuksensa etuajassa, vaikka eivät kuuluisikaan riskiryhmiin? Entä jos vaalitoimikuntaan kuuluva kantaa koronaa oireettomasti ja kotiäänestyksessä tartuttaa viruksen kotonaan äänestävälle vanhukselle tai vammaiselle?

Lain mukaan äänestäjän on ilmoitettava kotiäänestystarpeensa viimeistään kaksi viikkoa ennen vaalipäivää. Kun tilanne saattaa muuttua hyvinkin nopeasti ja kun kansalaisten rokottaminen ei ole edennyt suunnitellussa tahdissa, voi olla että äänestäjät joutuvat eriarvoiseen asemaan ilman omaa syytään.

Onko tämä riittävä peruste kuntavaalien siirtämiseksi syksyyn 2021? Edelliset kuntavaalit siirrettiin syksystä 2016 kevääseen 2017 poliittisten puolueiden yhteisellä päätöksellä. Jos vaalit nyt siirrettäisiin syksyyn 2021, onko sitä seuraavat kuntavaalit sitten keväällä 2025?

Kävellen luovaksi

Koronalla on ollut kaikessa raadollisuudessaan myös myönteisiä vaikutuksia. Korona on vähentänyt matkustelua ja lisännyt etätyötä. Sinänsä myönteistä, koska turhasta sinkoamisesta paikasta toiseen luopuminen on tuonut lisää tehokkuutta työskentelyyn. Mutta, monilla aloilla etätyöskentely ei tietenkään ole mahdollista.

Niillä aloilla, missä etätyöskentely on mahdollista, istutaan pitkiä aikoja tietokoneen takana ja etsitään luovia ratkaisuja esillä oleviin ongelmiin tai pulmiin. Pitkäaikainen istuminen paikallaan ei ole ihmiselle hyväksi, ei kropalle eikä luovuudelle.

Suomen kansalliseepos, Kalevala, on koottu jalan. Runoja kerätessään Elias Lönnrot käveli, hiihti ja souti vuosien aikana matkan, joka ulottuisi Helsingistä etelänavalle. Kävelyn myönteisiä vaikutuksia luovuuteen on tutkittu. Selvä positiivinen korrelaatio on havaittu.

Tutkimusten mukaan kävely edistää luovaa ajattelua ja uusien ideoiden syntymistä. Tämä toimi sekä sisällä juoksumatolla että ulkona yliopiston kampuksella. Tutkimuksen koehenkilöt olivat opiskelijoita. Uusia ideoita syntyi molemmissa tapauksissa selvästi enemmän kuin istuessa.

Useimmat etätyöt vaativat keskittymistä ja tarkkuutta. Keskittymiskyky kuluu käytössä ja vie voimia. Puolen tunnin kävelyn jälkeen etätyöläinen jaksaa taas suunnata tahdonalaisesti tarkkaavuuttaan.

Jos siis teet luovaa työtä tietokoneellasi ja voit itse päättää työskentelytavastasi, tässä sinulle neuvo: Pidä ainakin yksi liikunnallinen tauko työpäivän aikana. Jos mahdollista, mene ulos kävelemään puoleksi tunniksi ihastelemaan luonnon kauneutta. Palaa sitten työsi äärelle. Saatat huomata, että työt sujuvatkin helpommin kävelyn jälkeen.

Koronavirus ja kuntavaalit

Kuopion alueellinen ns. koronanyrkki, puheenjohtajanaan KYSin johtajaylilääkäri Antti Hedman, suosittaa, että 20 henkilön kokoontumisrajoitusta pidennetään tällä hetkellä voimassa olevasta takarajasta 22.2. eteenpäin.

THL on juuri pitänyt tiedotustilaisuutensa, jossa kerrottiin, että laitos näkee uuden virusmuunnoksen voivan olla aiheuttamassa 50 % tautitapauksista jo toukokuussa.

Huolta herättävää on se tieto, että AstraZenecan rokote, joka on kaavailtu olevan Suomen päärokote, näyttää olevan huonosti tehoava Etelä-Afrikan koronamuunnosta vastaan. Toinen rajoite tämän rokotteen suhteen on rokotettavan ikä. Toistaiseksi Suomessa ikäraja on asetettu 70 vuoteen, mutta Ruotsi, Ranska ja Saksa ovat asettaneet ikärajan 65 vuoteen.

Kuntavaalit lähestyvät. Huolta herättää nyt erityisesti se, miten toimitaan vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien suhteen. THL ei ole erikseen ottanut kantaa näiden henkilöiden rokottamisesta ohi suunnitelman. Kuopion kaupunki noudattaa THL:n suunnitelmaa.

Miten toimitaan niiden kuntalaisten suhteen, jotka saavat äänestää kotonaan ja jotka siihen mennessä eivät ole rokotetta saaneet? Entä äänestäjien luokse menevät vaalitoimikuntien jäsenet, jotka ovat vielä rokotetta vailla? Entä jos äänestäjä tai vaalitoimikunnan jäsen kieltäytyy rokotteen ottamisesta, miten silloin toimitaan?

Avoimia kysymyksiä on vielä useita ja aika on käymässä vähiin vastausten saamiseksi. Vielä on mahdollista, että kuntavaalit joudutaan siirtämään syksyyn 2021.

Ulkoilua ja liikuntaa

Tänään saamelaisten kansallispäivänä on ollut hieno ulkoilusää. Aamupäivän tein kirjallisia töitä kotona ja lounaan jälkeen oli sitten kodin huoltoon liittyviä tehtäviä.

Olemme vaimoni kanssa asuneet kerrostalossa Maljalahdessa vuodesta 2012 ja olemme asumiseemme varsin tyytyväisiä. Asuimme rivitalossa Julkulassa lähes 25 vuotta. Kun lapset olivat kaikki muuttaneet kotoa, päätimme muuttaa asumaan kävelymatkan päähän torilta.
Nykyisessä kotitalossamme on lämmin autohalli ja sen me koemme arjen luksuksena, varsinkin talvisaikaan. Vaimoni joutuu kulkemaan pitkän työmatkan omalla autolla. Kuivalla sekä lämpimällä autolla liikkeelle lähteminen on mukavuuden lisäksi liikenneturvallisuutta lisäävä tekijä.

Iltapäivällä klo 15 menin sataman luisteluradalle kävelemään. Jäälle on kaupungin toimesta aurattu 1 km, 3 km ja uutena 4 km pituiset radat. Tänä vuonna ei koronan vuoksi järjestetä luistelumaratonkilpailua, vaan sen tilalla on kaupungin asukkaiden ilmainen, omatoiminen ulkoliikuntatapahtuma, joka kestää koko helmikuun ajan.

Tänään oli 13 astetta pakkasta ja jäällä lievä viima. Kiersin 3 km radan kahteen kertaan. Yhteensä tuli ripeää kävelyä 6,7 km. Nautin näistä kävelyistä todella paljon. Tänään oli jäällä hetkittäin jopa ruuhkaa ja liikkeellä oli satoja kaupunkilaisia. Kaikki pystyivät harrastamaan liikuntaa turvallisesti.

Toivotan kaikille terveyttä ja liikunnan iloa!

KD Kuopiolla erinomaiset maahanmuuttajaehdokkaat

KD Kuopiolla on nyt ensimmäisiä maahanmuuttajaehdokkaita. Nyt listallamme on kaksi erinomaista ehdokasta ja toivomme saavamme lisää ehdokkaita helmikuun aikana.

Eric Bosire on kenialaistaustainen tulkkina työskentelevä mies, joka on asunut Kuopiossa jo noin 20 vuotta ja puhuu suomea, englannin ja suahilin lisäksi. Eric auttaa työkseen afrikkalaistaustaisia maahanmuuttajia, jotka ovat kohdanneet erinäisiä vaikeuksia täällä Suomessa. Eric on naimisissa Linda Bosiren kanssa, joka on Kuopiossa tunnettu tapahtumajärjestäjä ja malli. Ericillä ja Lindalla on neljä lasta.

Georgina Mensah-Attipoe on kahden lapsen äiti, joka on asunut Kuopiossa elokuusta 2013 lähtien. Georgina on suorittanut tutkinnon Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella ja opiskelee nyt lisää Kuopiossa. Georgina on naimisissa Jacob Mensah-Attipoen kanssa, joka on väitellyt tohtoriksi Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2016. Sekä Georgina että Jacob ovat Suomen kansalaisia.

KD Kuopio iloitsee Ericistä ja Georginasta perheineen ja toivottaa heille mitä parhainta vaalimenestystä.

KD Kuopio tähtää selkeästi valtuutettujensa määrän lisäämiseen nykyisestä kolmestä vähintään neljään, mieluummin viiteen. Tämä edellyttää onnistunutta vaalityötä, etenkin somessa. Someen olemmekin satsanneet huomattavasti aikaisempaa painavammin. Facebook on meillä pääasiallinen kanava, mutta myös Twitter ja WhatsApp ovat ahkerassa käytössä. Itse olen ollut Twitterissä aktiivisesti mukana joulukuusta 2013 lähtien. Twitterissä osoitteeni on @bjornced.

Hyvää Runebergin päivää!

Tänään on kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin päivä, viides helmikuuta. J.L.Runebergin ehkä tunnetuimmat tuotokset ovat Maamme laulun teksti ja Vänrikki Stoolin tarinat ja siinä runo Sven Tuuvasta. Maamme laulun tekstin tunnemme kaikki ja teksti on nostanut kansallista itsetuntoamme yli sadan vuoden ajan.

Runossaan Runeberg kuvaa Sven Tuuvaa rohkeaksi ja hyväsydämiseksi sotilaaksi, joka yksin piti vihollisen loitolla puolustaessaan tärkeitä asemia sillalla taistellen. Eversti Sandels huomasi Sven Tuuvan yksinäisen taistelun ja huusi hänelle rohkaisevan viestin: ”Hyvä, hyvä, kestä vielä hetki! Älä päästä ketään sillan yli, kestä vielä hetki!”

Tänä korona-aikana voimme nähdä yllättävänkin yhtymäkohdan tämän runon tapahtumiin. Virus on hyökännyt rajusti yhteiskuntamme kaikkia toimintoja vastaan ja me seisomme jokainen kuin Sven Tuuva yksin sillalla puolustamassa tärkeitä linjoja. Nyt me kaikki tarvitsemme rohkeutta ja kestävyyttä, jotta me yhdessä toimien voisimme nujertaa tämän vihollisen. Rokotteet ovat tulossa ja maskit ovat jo käytössä. Kestäkäämme vielä hetki. Kohta tämä vihollinen on voitettu ja me pääsemme palaamaan normaaliin elämään, johon kuuluu sukulaisten ja ystävien tapaamiset ja halaamiset sekä harrastukset ja matkustaminen.

Vielä yksi asia Runebergin päivästä. J.L.Runebergin vaimo Fredrika tuli tunnetuksi taitavana keittiöihmisenä ja leipojana. Hän kehitti Runebergin tortun, joka on nykyisin tyypillinen kausileivos. Sitä on voinut ostaa tammikuusta lähtien, mutta tämän päivän jälkeen leipomot siirtyvät seuraavan kausituotteen – laskiaispullien leipomiseen. Tänään saa vielä nauttia.

Loistavat mahdollisuudet liikkua

Näinä koronan aiheuttamien rajoitusten aikoina moni on varmasti miettinyt, missä voi tällä hetkellä liikkua turvallisesti. Sisällä ja ulkona ei Kuopiossa saa tällä hetkellä kokoontua enempää kuin 20 henkilöä turvavälit ja hygienia huomioon ottaen.

Kuopiossa on kuitenkin loistavat mahdollisuudet liikkua turvavälit huomioiden. Ei tarvitse jäädä kotiin synkistelemään vallitsevaa tilannetta kun Puijon hiihtoladut, Puijon portaat ja Kallaveden jäärata on jokaisen kuopiolaisen käytössä.

Kuopion piispa Jari Jolkkonen jakoi eilen videon siitä kun hän on hiihtolenkillä Puijon alueella. Videolla hän sanoo, että siinä missä sisäliikuntapaikat ovat kiinni, kannattaa nauttia hyvässä kunnossa olevista ulkoliikuntapaikoista.

Ei jäädä nyt surkuttelemaan sitä mitä EI voi tehdä, vaan käännetään katse siihen mitä VOI tehdä. Julistetaan siis sota apatiaa vastaan. Mennään omalta mukavuusalueelta ulos ja löydetään uusia mahdollisuuksia liikkua turvallisesti.

Itse olen nauttinut suunnattomasti kulkemisesta Puijon portaissa sekä kävelemisestä ja potkukelkkailemisesta sataman jääradalla. Aivan loistava mahdollisuus liikunnan harrastamiseen!

helmikuu, 2021