Björn Cederberg, 73 | 2021 maaliskuu

Erilainen viikko

Minulla on ollut tavanomaisesta poikkeava viikko. Maanantain kaupunginvaltuuston kokous oli poikkeava siinä mielessä, että asialista oli tavallista lyhyempi ja kuitenkin valtuusto sai siihen kulumaan lähes kaksi tuntia. Suurin osa tästä ajasta valtuusto käytti keskusteluun kahdesta valtuustoaloitteesta. Koulukiusaamiseen liittyvä aloite on tärkeä, koska me kaikki olemme sitä mieltä, että yksikin kiusaamistapaus Kuopion kouluissa on liikaa. Me aikuiset olemme vastuussa nuoristamme ja me voimme itse näyttää heille hyvää esimerkkiä.

Keskiviikko meni lähes kokonaisuudessaan taloyhtiömme asioiden hoitamisessa. Olen taloyhtiömme hallituksen puheenjohtaja ja siinä ominaisuudessa joudun ottamaan kantaa tuon tuostakin asumiseen liittyviin kysymyksiin. Aamupäivällä kävin yhdessä asunnossa, jonne tehtiin tarkastus tietyn ongelman vuoksi. Puolen päivän aikaan oli vuorossa taloyhtiön yhtiökokous, joka hoidettiin poikkeavin järjestelyin koronan vuoksi. Heti perään uuden hallituksen järjestäytymiskokous ja keskustelu hallituksen jäsenten kesken taloyhtiön tilasta ja suunnitelmista.

Torstai-aamuna oli seurakunnan säännöllinen tilaisuus, jossa läsnä oli pieni joukko innokkaita ihmisiä etsimässä toimivia väyliä rohkaista ja auttaa ihmisiä tässä koettelevassa ajassa. Tämän jälkeen oli vuorossa jälleen taloyhtiön asia, jota hallitus vie eteenpäin. Sen jälkeen kuuden viikon välein toistuva hiusten leikkaus, johon olin onnistunut saamaan itselleni sopivan ajan. Ja illalla vielä KD:n paikallisosaston johtokunnan kokous, joka kesti puolitoista tuntia.

Perjantaina aamupäivällä oli vuorossa seurakunnan taloushallintoon liittyvä asia, joka piti saada kuntoon maaliskuun aikana. Sitten oli vuorossa verkon kautta yhteys verotoimistoon ja tätä palvelua en ollut aikaisemmin käyttänyt. Olen tottunut asioimaan verotoimistossa henkilökohtaisesti, mutta toimiston muutto Viestikadulle hankaloittaa tätä ja edellyttää asiakkaalta paljon enemmän käytettävissä olevaa aikaa. Iltapäivä menikin sitten erään monivuotisen suunnitelman työstämisen merkeissä kohti toteutumistaan.

Tänään on lauantai ja minulla on vapaapäivä. Rakkaan vaimoni kanssa olemme kiireettömästi keskustelleet maailman menosta ja tulevista kuukausista ja suunnitelmistamme niihin liittyen. Läheinen ihminen on näihin aikoihin korvaamattoman arvokas lahja. Ilman vaimoani olisin menneen vuoden aikana, ja muutoinkin, kärsinyt vakavasta ”halipulasta”.

Koulukiusaamisesta

Kuopion kaupunginvaltuusto kävi eilen valtuustoaloitteen pohjalta perusteellisen ja hyvän keskustelun koulukiusaamisesta ja sen ehkäisemisestä. Puheenvuoroissa korostuivat tekojen vakavuus ja pitkäaikaiset seuraukset uhrille. Aloite peräänkuulutti kaikkiin Kuopion kouluihin yhtenäistä toimenpideohjelmaa, joka aloitteen tekijöiden käsityksen mukaan edesauttaisi ongelmaan puuttumista ja sen ehkäisyä. Keskustelussa oli vahvasti esillä Pohjois-Karjalassa käytössä oleva malli, joka on vähentänyt kiusaamistapauksia merkittävästi.

Kuopion jokaisessa koulussa on käytössä jokin malli kiusaamista vastaan. Malleja on useita ja koulu on valinnut tietyn lähestymistavan ja koulun henkilöstö ja oppilashuolto on sitä harjoitellut vuosien saatossa. Työstä vastaa koulun rehtori, mutta työn onnistumiseksi on ratkaisevan tärkeää, että koko kouluyhteisö on siinä mukana ja että kaikki puhaltavat yhteen hiileen.

Koulukiusaaminen on edelleen valitettavan yleistä. Se tulee lähes jokaisen suomalaisen iholle. Meillä on kokemusta siitä joko henkilökohtaisesti, jonkun perheenjäsenen tai tuttavaperheen kautta. Kyse ei välttämättä ole fyysisestä pahoinpitelystä, joka täyttäisi rikoksen tunnusmerkistön, vaan hienovaraisemmasta psyykkisestä pahoinpitelystä, joka on huomattavasti hankalampi havaita.

Tiedän tapauksia, jossa kiusaaja on saanut mukaansa ryhmän muita luokan oppilaita yhtä oppilasta vastaan ja psyykkinen kiusanteko on jatkunut kuukausia, jopa toista vuotta, ennen kuin se on tullut esille. Sen esiintymismuotona voi olla moninainen jäynän teko luokkatilassa ennen opettajan saapumista luokkaan, mutta myös oppitunnin aikana kun opettajan huomio on kohdistunut muualle.

Pahimmassa tapauksessa kiusaaminen voi vaikuttaa kiusatun elämään kielteisesti. Kiusaaminen voi aiheuttaa uhrille lähtemättömiä traumoja ja se voi sairastuttaa vakavasti. Siksi meidän aikuisten tulee olla asian suhteen hereillä ja toimia itse vastuullisesti ja kunnioittavasti toisia ihmisiä kohtaan.

Maalittaminen somessa on erittäin huolestuttava ilmiö. Tähän me voimme jokainen vaikuttaa myönteisesti oman käyttäytymisemme kautta.

Pitäisikö oma rokotetuotanto olla osa Suomen huoltovarmuutta?

Lääketehdas AstraZenecan koronavirusta vastaan kehittämään rokotteeseen kohdistui suuria odotuksia koko Euroopassa ja myös muualla maailmalla. Onhan rokote halvempi ja helpommin säilytettävä kuin Pfizer – Biontech in vastaava. Siksi on valtava takaisku, että AZn rokote on epäilty aiheuttavan aivolaskimotukoksia 4-10 päivää rokotteen saamisen jälkeen. Näitä potilaita on Suomessa nyt ilmoitettu kaksi ja AZn rokotteen on saanut tähän mennessä noin 140 000 suomalaista.

Euroopan lääkevirasto EMA lausui kuluvan viikon torstaina, että AZn koronarokote on turvallinen ja tehokas. EMA:n mukaan rokotteella ei ole yhteyttä verisuonitukosriskin yleiseen kasvuun. EMA:n selvityksessä raportoiduista tapauksista lähes kaikki potilaat olivat alle 55-vuotiaita naisia. EMA:n lausunnosta huolimatta Ruotsi, Norja ja Tanska eivät toistaiseksi rokota kansalaisiaan AZn rokotteella. Ilmenneiden tapausten vuoksi Suomi keskeytti eilen perjantaina 19.3. AZn rokotteen antamisen ja käyttö jatkuu näillä näkymin aikaisintaan 29.3. eli reilun viikon päästä.

Viikolla 12 on siis käytössä vain Pfizer – Biontech -rokote. Sen saamisessa on kuitenkin ollut viivytyksiä ja tehdas ei ole toimittanut niitä määriä, mitä oli luvannut. Näiden rokotteiden lisäksi markkinoilla on jo amerikkalaisen Modernan ja samoin amerikkalaisen Johnson & Johnsonin kehittämät rokotteet. Aika näyttää mikä tulee olemaan näiden kahden rokotteen käyttö Suomessa.

Suomi on luopunut omasta rokotetuotannosta jo kauan sitten. Korona-pandemia on osoittanut, että huoltovarmuuden näkökulmasta tarvetta tähän on. Nenään annosteltavaa koronarokotetta eli FINCoVac -rokoteaihiota kaupallistamaan on perustettu yritys nimeltä Rokote Laboratories Finland Oy, jossa ovat mukana rokotteen kehitystyötä tekevät professorit Seppo Ylä-Herttuala, Kalle Saksela ja Kari Alatalo. 8.3.21 uutisoitiin, että yhtiön osakkaiksi tulivat myös Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot. Isoja rahoja tähän hankkeeseen ei liene nopealla aikataululla tulossa, kun tiedämme yliopistojemme varojen niukkuuden.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on hiljattain lausunut, että professoreiden yritys ei ole vielä hakenut valtiolta eli Business Finlandilta innovaatiorahoitusta. Lintilän mukaan tärkeintä on, että yritys saa ensin omarahoitusosuutensa kuntoon. Lintilän tietojen mukaan yrityksellä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole omaa pääomaa juuri lainkaan. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että oman pääoman puute estää rokotteen tehokkaan ja nopean kehittämisen.

Mistä sitä pääomaa olisi vuoden sisällä voinut saada miljoonia? Suomessa on kyllä rahaa, mutta tällaiseen hankkeeseen sitä ei noin vain saa kerättyä. Siksi katson, että valtion tulisi olla tässä aloitteellinen ja toimia nopealla aikataululla piiloutumatta byrokratian taakse.

EU:n elvytysrahaston nettomeno on Suomelle 4,5 miljardia eli 4500 miljoonaa euroa. Tämä on se summa, millä Suomi on valmis tukemaan huonosti taloutensa hoitaneita EU-maita. Mutta omaa rokotetuotantoa hallitus ei ole valmis aloitteellisesti tukemaan esimerkiksi 0,5 %:lla tästä summasta eli 22,5 miljoonalla eurolla.

Esitän vakavasti otettavan pyynnön, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tämän hankkeen eteenpäin saattamiseksi nopeutetussa aikataulussa. Monessa maassa tätä olisi jo lähdetty tekemään, jos osaamista olisi ollut.

Diabetesrokote on tulossa

Diabetes on kansansairaus, jolla on erittäin suuri vaikutus kansanterveyteen, terveydenhuollon resursseihin ja kansantalouteen. Jo vuosikymmeniä on tiedetty, että diabetes ei ole yksi yhtenäinen sairaus, vaan siinä on yksinkertaistettuna kaksi sairautta, jotka vaikuttavat elimistön sokeriaineenvaihduntaan heikentävästi ja lamaannuttavasti. Nykyään puhutaan diabeteksen tyyppi 1:stä ja tyyppi 2:sta.

Diabetes tyyppi 2 (T2D) on elintasosairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttaa ylipaino ja keskivartalolihavuus, vähäinen liikunta, epäterveelliset ja yksipuoliset ruokailutottumukset ja liiallinen runsaskaloristen alkoholijuomien käyttö. Tätä diabeteksen muotoa esiintyi aikaisemmin pääasiassa eläkeikäisten kansalaisten keskuudessa, mutta sitä todetaan nykyään jopa alle 20-vuotiailla potilailla. On helppo ymmärtää, että T2D:n yleistyminen kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmäämme, ja sitä kautta kansantalouttamme, lähitulevaisuudessa merkittävästi.

Diabetes tyyppi 1 (T1D) syntyy eri mekanismilla. Sitä ei vieläkään täysin tunneta, mutta tieto tämän ympärillä on lisääntynyt valtavasti viimeisen 30 vuoden aikana. Nyt tiedetään esimerkiksi, että tietyt virukset (jälleen kerran virus on pahanteossa!) voivat olla tätä sairautta aiheuttamassa lamaannuttamalla haiman insuliinituotannosta vastaavien solujen toimintaa.

Nyt ruotsalais-suomalaisessa tutkimusyhteistyössä on kehitetty rokote, jolla voidaan mahdollisesti ehkäistä T1D:n syntyminen. Tautiin ei ole aikaisemmin ollut ehkäisevää hoitoa. Tutkijat uskovat, että enterovirusten aiheuttamat infektiot vaikuttavat T1D:n puhkeamiseen. Rokotteessa on käytetty enteroviruksiin kuuluvia viruksia. Hiirillä suoritetuissa kokeissa näiltä viruksilta suojaava rokote esti diabeteksen puhkeamisen.

Rokotetta on nyt alettu testata Suomessa aikuisilla. Mikäli rokote osoittautuu toimivaksi ja turvalliseksi, lapsia voitaisiin lähitulevaisuudessa rokottaa diabetesta vastaan. Rokote saattaa suojata myös muilta saman virusryhmän aiheuttamilta taudeilta.
Sen sijaan jo sairastuneille rokotteesta ei ilmeisesti ole apua.

Eikö Suomessa osata järjestää vaaleja terveysturvallisesti?

Saksassa järjestettiin viime sunnuntaina aluevaalit. Hollannissa järjestetään huomenna parlamenttivaalit, jossa äänestysaika on tavallista pitempi eli 2-3 päivää. Hollannissa ainakin osa äänestyspaikoista oli rakennettu ulkosalle siten, että vaalivirkailijat istuivat pleksin takana maski kasvoilla ottamassa vastaan kansalaisten äänet.

Suomessa kuntavaaleja piti järjestää sunnuntaina 18.4. Koronatilanteen muututtua vaikeammaksi tehtiin päätös siirtää vaalit kahdella kuukaudella eteenpäin. Nyt vaalit pitäisi olla 13.6., mutta jo nyt olen kuullut puheenvuoroja, että vaalit saattavat siirtyä syyskuulle asti.

Vaalien siirtäminen herättää kuitenkin kysymyksiä, etenkin kun verrataan tilannetta Saksaan ja Hollantiin. Koronatilanne on näissä maissa tuskin parempi kuin Suomessa. Yleinen hygieniataso on Suomessa ainakin yhtä hyvä kuin näissä maissa. Kuitenkin Suomi siirsi vaalit, Saksa ja Hollanti ei. Miksi Saksa ja Hollanti saattoivat järjestää vaaleja (oletusarvona terveysturvallisesti), mutta Suomi ei.

En usko, että Suomessa terveysturvallisuuden osaaminen olisi heikompaa kuin Saksassa ja Hollannissa. Syy piilee siis jossakin muualla. Vaalien siirtäminen perustui THL:n suositukseen, jonka perusteella eduskuntapuolueiden puoluesihteerit sitten tekivät päätöksensä. Mutta johtuiko suositus siitä, että THL näki, että riittäviin toimenpiteisiin ei oltu ryhdytty, vaikka aikaa vaaleihin oli enää kovin vähän?

Kuntavaalien siirron seurauksena on, että uusien valtuustojen toimikausi alkaa 1.9. eikä 1.6. Tällä on merkitystä monessa kunnassa, jossa seuraavan vuoden talousarvion valmistelu aloitetaan jo toukokuussa. Osa valtuutetuista vaihtuu joka tapauksessa ja nyt uudet valtuutetut joutuvat hyppäämään liikkuvaan junaan. Se on varmasti monelle haastava tehtävä.

Kuntavaalivalmisteluille annan kouluarvosanan 5 eli heikko. Valmistelut olivat kuin savolainen projekti – aloittamista vaille valmis.

Päällimmäisenä kiitollisuus

Eilen, 11.3.2021, oli ensimmäinen Suomen Kansallisen Rukousaamiaisen Kuopion tilaisuus. Koronan vuoksi Helsingissä ei voitu järjestää yhtä isoa tilaisuutta, johon olisi saapunut väkeä eri puolilta Suomea. Syntyi ajatus hybridi-mallista, jossa oli etäyhteydellä mukana lopulta Helsingin lisäksi Kokkola, Kuopio, Seinäjoki ja Vaasa. Lisäksi ympäri Suomea oli etäyhteydellä mukana noin 110 henkilöä.

Olin saanut tehtäväksi järjestää ja isännöidä tilaisuutta Kuopion päässä. Aloitin valmistelut viikolla 2 eli kaksi kuukautta ennen tilaisuutta. Tilaisuus oli Hotelli Puijonsarven kabinetissa ja paikalla oli lopulta 15 ihmistä. Tila oli suuri ja huomioimme tietysti kaikki turvaohjeet.

Matkan varrella kertyi monenlaista hyödyllistä oppia. Ihmisten sitouttaminen ja informaation selkeys ovat keskeisiä rakennuspalikoita onnistuneen tilaisuuden järjestämisessä. Koronatilanne luonnollisesti pidentää huomioon otettavien asioiden listaa. Kaikkia asioita ei millään tule edes ajatelleeksi ennen kuin ne ovat käsillä. Kun on kerran järjestänyt, on kynnys seuraavalle kerralle matalampi.

Vuosi sitten tällaista tilaisuutta ei olisi lähdetty toteuttamaan. Nyt on saatu harjoitella vuoden ajan ja tuntumaa on jo tullut. Digiloikka on todellinen. Mutta nytkin tökki yteydessä. Näytti siltä, että Helsingin päässä yhteyden rakentajaksi palkattu henkilö ei suhtautunut tehtäväänsä riittävällä ammattitaidolla tai -asenteella, koskapa muualla Suomessa meitä Kuopiossa paikalla olleita ei nähty eikä kuultu. Kuopion päässä it-henkilö kyllä osasi asiansa.

Päällimmäisenä on silti kiitollisuus siitä, että tilaisuus on voitu järjestää haasteista huolimatta. Vuoden päästä puitteet voivat jo olla vallan toisenlaiset, samoin osallistujamäärä. Tilaisuuden myötä oma verkosto on laajentunut ja olen tutustunut lähemmin ihmisiin, joita aikaisemmin olen tuntenut vain pintapuolisesti.

Tilaisuuden tärkein anti oli kuitenkin se, että yhdessä saimme rukoilla Suomen ja kansakuntamme ajankohtaisten asioiden puolesta ja lisäksi mukana olevien paikkakuntien lähettämien rukousaiheiden puolesta.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Talven kylmin aamu Kuopiossa – ja ihanan kaunis päivä

Olen ottanut tavakseni kirjata allakkaani aamun lämpötilan kun nousen ennen kuutta. Tänä aamuna klo 5.50 oli 28 pakkasastetta, mutta klo 7 lämpötila oli laskenut -30 asteeseen. Se on seurantani mukaan kylmin aamu tänä talvena. Todennäköistä on, että se jääkin kylmimmäksi.

Asumme kerrostalossa ja lasitettu parvekkeemme on etelään. Vaimoni on hiihtolomalla ja istuimme parvekkeella klo 13.30 juomassa iltapäiväteet sisävaatteissa. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämmitti mukavasti. Oli ihana istua kasvot kohti aurinkoa, sulkea silmänsä ja nautiskella hetki hiljaisuudessa miettien seuraavia hoidettavia asioita.

Kävimme yhdessä hoitamassa erään asian ja palasimme kotiin. Vaimoni halusi lähteä ulos kävelemään. Niinpä suuntasimme matkustajasataman jääradalle. Väkeä oli runsaasti luistellen, potkukelkkaillen ja kävellen. Kiersimme lyhyemmän kierroksen kertaalleen, kun vaatteita ei tullut puettua tarpeeksi pitempää kävelyä varten. Oli jäätävän kaunista – ehdottomasti yksi talven kauneimmista päivistä!

Olen kahden kuukauden ajan valmistellut tilaisuutta, joka on huomenna aamulla. Säätämistä on riittänyt vielä tänään, mutta valmista alkaa olla. Viimeiset säädöt teen vielä tänä iltana paikan päällä kun pääsemme testaamaan mikä on web-kameran näyttämän kuvan laajuus.

Tällaista tänään – ja huomenna lisää. Minulle tärkeä päivä.

maaliskuu, 2021