Saksassa järjestettiin viime sunnuntaina aluevaalit. Hollannissa järjestetään huomenna parlamenttivaalit, jossa äänestysaika on tavallista pitempi eli 2-3 päivää. Hollannissa ainakin osa äänestyspaikoista oli rakennettu ulkosalle siten, että vaalivirkailijat istuivat pleksin takana maski kasvoilla ottamassa vastaan kansalaisten äänet.

Suomessa kuntavaaleja piti järjestää sunnuntaina 18.4. Koronatilanteen muututtua vaikeammaksi tehtiin päätös siirtää vaalit kahdella kuukaudella eteenpäin. Nyt vaalit pitäisi olla 13.6., mutta jo nyt olen kuullut puheenvuoroja, että vaalit saattavat siirtyä syyskuulle asti.

Vaalien siirtäminen herättää kuitenkin kysymyksiä, etenkin kun verrataan tilannetta Saksaan ja Hollantiin. Koronatilanne on näissä maissa tuskin parempi kuin Suomessa. Yleinen hygieniataso on Suomessa ainakin yhtä hyvä kuin näissä maissa. Kuitenkin Suomi siirsi vaalit, Saksa ja Hollanti ei. Miksi Saksa ja Hollanti saattoivat järjestää vaaleja (oletusarvona terveysturvallisesti), mutta Suomi ei.

En usko, että Suomessa terveysturvallisuuden osaaminen olisi heikompaa kuin Saksassa ja Hollannissa. Syy piilee siis jossakin muualla. Vaalien siirtäminen perustui THL:n suositukseen, jonka perusteella eduskuntapuolueiden puoluesihteerit sitten tekivät päätöksensä. Mutta johtuiko suositus siitä, että THL näki, että riittäviin toimenpiteisiin ei oltu ryhdytty, vaikka aikaa vaaleihin oli enää kovin vähän?

Kuntavaalien siirron seurauksena on, että uusien valtuustojen toimikausi alkaa 1.9. eikä 1.6. Tällä on merkitystä monessa kunnassa, jossa seuraavan vuoden talousarvion valmistelu aloitetaan jo toukokuussa. Osa valtuutetuista vaihtuu joka tapauksessa ja nyt uudet valtuutetut joutuvat hyppäämään liikkuvaan junaan. Se on varmasti monelle haastava tehtävä.

Kuntavaalivalmisteluille annan kouluarvosanan 5 eli heikko. Valmistelut olivat kuin savolainen projekti – aloittamista vaille valmis.