Eilen perjantaina 24.3. olin viiden muun ehdokkaan kanssa Lääketeollisuus ry:n järjestämässä paneelissa Kuopion kaupunginteatterin Minna-lämpiössä. Paneelissa oli lisäkseni kansanedustajat Marko Kilpi, Tuula Väätäinen, Minna Reijonen ja Hanna Huttunen sekä lääkäri Tiina Niskanen. Paneelin moderoijana toimi Petra Tirkkonen.
Käytin puheenvuorossani esimerkkinä lääkkeiden kehittämisen merkityksestä potilaiden hoidossa diabetes tyypin 2. Tämän sairauden kohdalla uusien lääkkeiden kehittäminen ja käyttö näkyy erittäin selvästi. Diabetes, ja erityisesti sen tyyppi 2, on viime vuosikymmeninä ollut erittäin vilkkaan tutkimuksen kohteena. Nyt käytössä olevat lääkkeet ovat mullistaneet hoidon täysin.
Toukokuun 2020 tilaston mukaan diabetesta sairastaa 450.000 suomalaista. Heistä 50.000 sairastaa tyyppiä 1, joka johtuu haiman insuliinin tuotannon loppumisesta lapsuudessa tai nuoruudessa. Tyyppiä 2 sairastaa vähintään 400.000 suomalaista. Näiden lisäksi Suomessa on arviolta 50.000-100.000 ihmistä, jotka sairastavat tyypin 2 diabetesta tietämättään, eli heidän kohdallaan diagnoosiin ei ole vielä päästy, mutta sairauden oireita on. Noin joka kymmenes suomalainen sairastaa siis diabetesta. Tämän lisäksi meillä on kasvava joukko suomalaisia, joilla on prediabetes, ts. heidän paastoverensokerinsa on 6-7 välillä. Näillä henkilöillä on suuri riski sairastua tyyppi 2 diabetekseen seuraavan 5-10 vuoden aikana, elleivät muuta elintapojaan ja -tottumuksiaan.
Diabeteksen osuus Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on tällä hetkellä vähintään 15 prosenttia. Jos kansalaiset eivät muuta elintapojaan ja -tottumuksiaan, tämä luku uhkaa kasvaa suuremmaksi ja se tulee kuormittamaan Suomen terveydenhuoltoa merkittävästi. Diabetes tyyppi 2 on verraten helppo ennaltaehkäistä elintapamuutoksilla, liikunnan lisäämisellä ja painon pudottamisella, mutta kun sairaus on edennyt kohde-elinvaurioihin asti, sen hoitaminen tulee erittäin kalliiksi.
Uuden lääkkeen kehittäminen maksaa vähintään 10 miljoonaa euroa. Uudet ja tehokkaammat lääkkeet ovat entistä kalliimpia ja niiden käyttö nostaa Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Siksi pitäisi panostaa entistä pontevammin ennaltaehkäisyyn. Jos jokainen suomalainen kävelisi 10.000 askelta joka päivä, terveydenhuollon kustannukset laskisivat dramaattisesti, kansalaisten koettu terveys kohenisi, työteho nousisi, lääkkeiden käytön tarve laskisi ja kotitalouksien käytettävissä olevat varat kasvaisivat.
Hyvinvoivat, työ- ja toimintakykyiset ihmiset ovat Suomen kestävän talouden perusta.