Björn Cederberg, 73 | 2023 maaliskuu

Eutanasiasta

Koska vaalikoneissa kysytään eutanasian hyväksymisestä, on syytä selventää käsitteitä, jotta koko asia voidaan hahmottaa oikein.

Termiä ”passiivinen eutanasia” ei pitäisi käyttää, koska se hämmentää muutenkin vaikean ja voimakkaita tunteita herättävän asian ymmärtämistä oikein.

Tarpeettomien hoitotoimenpiteiden lopettaminen on osa hyvää lääketieteellistä hoitoa ja perustuu tutkittuun tietoon ja lääkäreiden käytössä olevaan pitkään kokemukseen sairauksien hoidosta. Sairaalassa lääkäri joutuu tekemään sen potilaan omaisten kannalta vaikean päätöksen, että lääketieteellinen hoito lopetetaan ja potilas siirretään saattohoitoon. Saattohoidossa alkaa palliatiivinen hoito, joka sisältää potilaan mahdollisimman kivuttomana pitäminen.

Eutanasia eli kuolinapu on yllä olevasta erillään, se on aktiivista potilaan surmaamista tämän omasta pyynnöstä tai aktiivista avustamista itsemurhaan.

Käsitykseni on, että monet eutanasian kannalla olevat ymmärtävät (vieläkin) käsitteen tarkoittavan luopumista tarpeettomista hoidoista ja toimenpiteistä. Tämä selittänee osaltaan sen, miksi niin monet hyväksyvät eutanasian.

Saattohoidon kehittäminen on sen hoidon kehittämistä, mitä potilaan hyväksi tehdään, kun häntä ei lääketieteen keinoin voida enää auttaa takaisin ihmisarvoiseen elämään.

Palautetta vaalikentiltä

Torstain kuumepäivän jälkeen pidin perjantaina kuumeettoman välipäivän kotona. Lauantai-aamupäivällä olin sitten takaisin vaalikentillä, tällä kertaa Kuopion torilla. KD oli laittanut teltan torille ja tarjosi kahvia, pullaa ja karkkeja. Muutkin puolueet olivat jalkautuneet torille. Kuhina alkaa nyt tiivistyä kohti ennakkoäänestysviikkoa, joka alkaa 22.3.

Eilen syntyi monta hedelmällistä keskustelua. Oli myös heitä, jotka eivät vielä olleet huomanneet, että olen sittenkin ehdokkaana näissä vaaleissa. Kun tämä heille selvisi, ilmaisivat, ettei heidän tarvitse enää ehdokastaan miettiä. Olen kiitollinen tästä tuesta!

Eräs vanhempi mies tuli kertomaan kolme asiaa liittyen hyvinvointialueen palveluihin:
Ennen vuodenvaihdetta hän oli tottunut siihen, että lääkäri tulostaa laskun hänelle vastaanottokäynnin päätteeksi. Koska hänellä ei ole tietokonetta eikä älykännykkää, hän maksaa laskun pankissa tai kaupungin palvelupisteessä. Nyt vuodenvaihteen jälkeen tämä ei enää onnistu, vaan hyvinvointialue on ulkoistanut laskutuksen ja koko järjestelmä tuottaa turhia kuluja, josta laskutuksesta huolehtiva yritys ottaa omansa. Mies oli sitä mieltä, ettei tässä ole järkeä.
Sama mies toi esille myös sen, että hänen kaltaisensa asiakkaat odottavat saavansa henkilökohtaista palvelua puhelimella asioidessaan eikä niin, että vastaamassa on kone. Myös se seikka häntä harmittaa, ettei voi enää kävellä terveyskeskukseen varaamaan itselleen ajan, hänkun sattuu asumaan lähellä terveyskeskusta.

Nyt on sunnuntai ja päivä menee seurakunnan keskellä iltapäivään asti. Sen jälkeen olenkin varattuna iltaan asti kaupungin asioiden tiimoilta, joten täyteen pakattu on tämäkin päivä.

Viimeinen hiihtolomapäivä on käsillä – pakkasta ja lumikelejä vielä riittää, joten nautitaan ulkoilusta ja yhdessäolosta! Hauskaa päivää kaikille!

Suomen julkinen talous on tienhaarassa

Suomen seuraavan hallituksen on keskityttävä näihin asioihin:

1. Maamme kriisinkestävyyden ja omavaraisuuden vahvistaminen. Tämä koskee erityisesti ruokaa ja energiaa.
2. Sosiaali- ja terveydenhuollon vahvistaminen. Lapset ja nuoret voivat huonosti ja sote-uudistus on lähtenyt liikkeelle
vajaarahoituksella.
3. Lapsiperheiden tukeminen. Jos perheet voivat hyvin, koko yhteiskunta voi paremmin.
4. Työllisyyden ja kestävän kasvun edellytysten parantaminen. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pk-sektorilla.
5. Suomen talous on saatava kestävälle pohjalle ja löydettävä tie ulos julkisen sektorin velkaantumiskierteestä. Suomen talous on
rakenteellisesti alijäämäinen 9 Mrd euroa. Uusia menolisäyksiä ei voi rahoittaa velkarahalla ilman vaikutuksia nykyisiin palveluihin.

Katteettomat palvelulupaukset heikentävät luottamusta päätöksenteon laatuun. On parempi olla rehellinen julkisen talouden tilasta.

Suomeen suunnanmuutos; KD:n talouspoliittiset päätavoitteet seuraavalle hallituskaudelle

1. Suomen talous on saatava kestävälle pohjalle
2. Työllisyys ja kestävä kasvu
3. Hyvinvoivat perheet
4. Toimivat sosiaali-, terveys- ja vanhuspalvelut
5. Kriisinkestävä ja omavarainen Suomi

Rinteen-Marinin hallitus on tehnyt Suomen talouspolitiikan liikkumavaran kapeaksi jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Suomi ei ole enää taloudenpidossaan pohjoismaa, vaan pikemmin eteläeurooppalainen maa. Me muistamme Kreikan, Espanjan ja Italian. Me emme tahdo tulla heidän kaltaisikseen taloudenpidossamme.

Hallitusohjelman pysyvät menolisäykset ovat noin 5 Mrd euroa hallituskauden aikana. Suurin ongelma ei ole toteutetuissa menolisäyksissä, vaan siinä, ettei mistään ole oltu valmiita säästämään menojen kattamiseksi. Hallitus ei siis ole kyennyt tekemään priorisointia. Samalla toimet työllisyyden edistämiseksi ovat jääneet vaisuiksi.

Suomen julkisen talouden tasapainottaminen on haastava tehtävä, joka on ulotettava useammalle hallituskaudelle. Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on noin 9 Mrd euroa. Pelkästään valtionvelan hoitokuluihin hupenee ensi vuonna sama summa, jonka hyvinvointialueet tarvitsisivat alirahoituksen kattamiseksi. Pidemmällä aikavälillä velkaantuminen väistämättä kaventaa julkisen sektorin resursseja. Tämä on ristiriidassa kaikkien hyvinvointipolitiikan tavoitteiden kanssa.

Kuka maksaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan?

Keskustelua on virinnyt somessa tämän kysymyksen ympärillä, joten on syytä kirjata tähän tämänhetkinen tilanne Suomessa:

* Kela maksaa kaikille työttömille peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea
* korkeampaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavat vain työttömyyskassojen jäsenet
* tyttömyyskassojen jäsenmaksut kattavat vain 5,5 % ansiopäivärahoista, loput rahoista tulevat työttömyysvakuutusrahastolta
* työttömyysvakuutusrahaston rahoitukseen osallistyvat kaikki työnantajat ja työntekijät, riippumatta siitä kuuluvatko kassaan vai ei
* tyttömyysvakuutusrahasto on valtion hallinnoima ja rahaston hallinnon ylin päättävä elin on hallintoneuvosto, jonka alaisuudessa toimii
hallitus
* hallintoneuvoston jäsenet nimittää Suomen valtioneuvosto työmarkkinaosapuolten esityksestä
* hallituksen nimittää hallintoneuvosto työmarkkinaosapuolten esityksestä
* koronapandemian aikana työttömyysvakuutusrahaston varat alkoivat ehtyä ja eduskunnan lisäbudjetin kautta rahaston varoja korotettiin

Tämä on melko monimutkainen rakenne, joka ei helposti pysy mielessä. Tässäkin asiassa kertaus on opintojen äiti.

Hyvää naistenpäivää!

Naisten päivän iloksi tänään oli mitä kaunein ulkoilusää, ainakin Pohjois-Savossa. Ainut vain, että pakkasta oli reilusti ja kylmä viima teki pakkasen paljon purevammaksi.

KD:n Kuopion ehdokkaat olivat liikkeellä yhdessä: Aamulla klo 9 Rautavaaralla, klo 11-12.10 Nilsiässä ja klo 13-15.30 Kuopion torilla. Monta hienoa kohtaamista ja keskustelua syntyi. Vaalit tuntuvat nyt kiinnostavan äänestäjiä aivan eri tavalla kuin neljä vuotta sitten. Ja KD saa kentällä runsaasti kiitosta. Sari Essayahista toivotaan ministeriä seuraavaan hallitukseen. Ja syystäkin.

Tänään puhuttiin taloudesta, sotesta ja turvallisuudesta / Natosta. Korkojen noustessa Suomi maksaa entistä enemmän lainoistaan, joita on nostettu ennätysmäärä tällä vaalikaudella. Kansalaisia askarruttaa miten he tulevat toimeen taloudellisesti, mikäli verotus kiristyy ja maksut nousevat.

Sitäkin kuulin sekä Rautavaaralla että Nilsiässä, että on vaikeuksia päästä lääkärille ja ajat menevät monen viikon päähän. Tätä on vaikea käsittää, sillä sote-uudistuksen piti päinvastoin parantaa palveluja. Näin toivottavasti tapahtuukin, mutta näillä näkymin siihen mennee muutama vuosi. Syynä se, että uudistus on valtava ja henkilöstön sitoutuminen hyvinvointialueille on koetuksella.

Hiihtolomaviikko on alkanut Pohjois-Savossa – ulkoilun riemua!

Tänään maanantaina on ollut kylmä pakkassää, mutta ihanaa olla ulkona raikkaassa ilmassa. Koululaiset saavat kirmailla pulkkamäessä tai hiihtoladuilla tai sisäliikunnan parissa halleissa ja saleissa. Toivon, että mahdollisimman moni nuori käyttäisi tämän viikon liikunnallisiin harrastuksiin ja rakentaisi itselleen liikunnallisen perusvireen. Myöhemmin elämässä liikunnallinen perusvire on omiaan suojaamaan monilta sairauksilta, jotka keski-iässä vaanivat liikuntaa karttavia kansalaisia.

Itse olen tämän viikon ahkerasti vaalikentillä pitkin Pohjois-Savoa. Kalenterista näet, missä olen kunakin päivänä menossa. Kurkkaa siis kalenteriin, lähde liikkeelle ja tule juttusille.

Tätä kirjoittaessani älykelloni kertoo, että olen kävellyt tänään 12386 askelta pelkästään olemalla vaalikentillä. Vaalityö näyttää olevan melko tehokasta liikuntaa!

maaliskuu, 2023