Koska vaalikoneissa kysytään eutanasian hyväksymisestä, on syytä selventää käsitteitä, jotta koko asia voidaan hahmottaa oikein.
Termiä ”passiivinen eutanasia” ei pitäisi käyttää, koska se hämmentää muutenkin vaikean ja voimakkaita tunteita herättävän asian ymmärtämistä oikein.
Tarpeettomien hoitotoimenpiteiden lopettaminen on osa hyvää lääketieteellistä hoitoa ja perustuu tutkittuun tietoon ja lääkäreiden käytössä olevaan pitkään kokemukseen sairauksien hoidosta. Sairaalassa lääkäri joutuu tekemään sen potilaan omaisten kannalta vaikean päätöksen, että lääketieteellinen hoito lopetetaan ja potilas siirretään saattohoitoon. Saattohoidossa alkaa palliatiivinen hoito, joka sisältää potilaan mahdollisimman kivuttomana pitäminen.
Eutanasia eli kuolinapu on yllä olevasta erillään, se on aktiivista potilaan surmaamista tämän omasta pyynnöstä tai aktiivista avustamista itsemurhaan.
Käsitykseni on, että monet eutanasian kannalla olevat ymmärtävät (vieläkin) käsitteen tarkoittavan luopumista tarpeettomista hoidoista ja toimenpiteistä. Tämä selittänee osaltaan sen, miksi niin monet hyväksyvät eutanasian.
Saattohoidon kehittäminen on sen hoidon kehittämistä, mitä potilaan hyväksi tehdään, kun häntä ei lääketieteen keinoin voida enää auttaa takaisin ihmisarvoiseen elämään.