On 12. joulukuuta. Aamulla +5 astetta. Tuuli ulisee puissa. On pimeää, vetistä, synkkää. Ihan niin kuin eläisimme lokakuun alkupuolta. Ei joulukuun puolessavälissä tällaista keliä pitäisi olla. Nythän pitäisi olla lumi maassa ja hyvät hiihtokelit.Mieleen tulee vähemmän laulettu joululaulu, jonka englanninkielisessä tekstissä kysytään: ”Tämä on joulu ja mitä me olemme tehneet?” Johtuuko tämä Pohjolan poikkeava ilmasto tähän aikaan vuodesta ihmiskunnan toimista, vai onko tämä vain luonnonoikku, josta keskiarvot syntyvät?
Siteeraamaani joululaulua Arja Koriseva on levyttänyt suomeksi vuonna 1991. Siinä teksti on muotoiltu hieman toisin ja kysymys on muuttanut muotoa ikään kuin rukoukseksi: ”Näin pääsimme Jouluun, on valkea maa, vaan ystävät rakkaat, on toivottavaa, että jouluilon jälkeen vielä iloita vois ja tulevat päivät veis pelkomme pois.” Laulun edetessä teksti hieman muuttuu: ””¦jos jouluilon jälkeen vielä iloita vois, ei parempaa lahjaa nyt toivoa vois.”
Joulun alla on hyvä pysähtyä pohtimaan niitä elämän pieniä tai suuria ihmeitä, joista on pitkäaikaista tai peräti pysyvää iloa. Hyvä ystävä, läheinen ihminen, puoliso, omat vanhemmat tai lapset. Toisille usko Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen tuottaa suurta iloa, enemmän kuin parhain maallinen joululahja. En ole joululahjoja vastaan, mutta on myös olemassa lahjoja, joita ei voi ostaa rahalla.
Kuluvan vuoden siirtyessä historiaan on myös terveellistä tutkailla omia aikaansaannoksiaan. Mitkä olivatkaan päämääräni vuoden alkaessa? Olenko saavuttanut tavoitteeni? Olenko tehnyt oikeita asioita ja jos olen, olenko tehnyt oikeat asiat oikein? Saattaa kuulostaa jahkailulta, mutta näitä kysymyksiä on hyvä henkilökohtaisesti pohtia, vaikkapa tällaisen poikkeavan joulukuisen päivän pimeänä iltana kun ei uloskaan tee mieli mennä. Liike-elämässä tällaiset oman toiminnan tutkisteluun tähtäävät kysymykset ovat seuraavan vuoden toiminnan perusta.
Entäpä tämä kysymys: Olemmeko Kuopion kaupungin luottamushenkilöinä tehneet oikeita ja oikeudenmukaisia linjauksia ja päätöksiä? Työn alla on suuria kaupungin ja kaupunkiseudun tulevaisuuteen vaikuttavia linjauksia, joissa meillä ei ole varaa epäonnistumiseen. Mikä sitten auttaa meitä onnistumaan? Varmaankin yhteistyö valtuustoryhmien sisällä ja välillä sekä valtuutettujen ja virkamiesten välillä. Toinen tärkeä onnistumisen edellytys on toistemme kunnioittaminen näkemyseroista huolimatta. Kolmas avain onnistumiseen on ehkä siinä, että me kaikki sitoudumme tekemään parhaamme oman kotikaupunkimme ja sen asukkaiden yhteiseksi hyväksi.
Hyvää Joulua ja paljon iloisia onnistumisia vuodelle 2007!
(Artikkeli julkaistu ViikkoSavo-lehdessä 13.12.2006 sivulla 10)