(Artikkeli julkaistu ViikkoSavossa 1.11.2006)
Kaupunginvaltuutettu Ismo Vornasen kirjoitus (SS 28.10.) innosti minua selvittämään, mitä Kuopion ja lähikuntien yhdistyminen merkitsisi valtion suunnalta tulevina avustuksina.
Kuntajakolain uudistus on parhaillaan eduskunnassa työn alla. Uuden kuntajakolain on määrä astua voimaan vuoden 2007 alussa. Lakiesityksen mukaan yhdistymisavustuksia myönnetään kuntaliitoksiin, jotka toteutetaan vuosina 2008-2013.
Esityksen mukaan avustusjärjestelmä muodostuu perusosasta, lisäosasta ja kertoimista, jolla tukea korotetaan portaittain. Yhdistymisavustusten porrastamisella pyritään kannustamaan kuntia liitoksiin jo mainitun jakson alkuvaiheessa. Lisäksi valtionosuusmenetykset korvattaisiin viiden vuoden ajan.
Kun yhdistyvien kuntien tai uuden kunnan asukasmäärä kuntajaon muutoksen jälkeen on 20 000 tai enemmän, on yhdistymisavustuksen perusosa 4,0 miljoonaa euroa. Avustus nousee lisäosalla porrastetusti. Lisäosa on 0,7 miljoonaa euroa kun yhdistyvien kuntien lukumäärä vähenee kahdella. Sekä perusosa että lisäosa kasvavat yhdistymisvuoden mukaisella kertoimella siten, että vuosina 2008-2009 kerroin on 1,8, 2010-2011 kerroin on 1,4 ja 2012-2013 kerroin on 1,0.
Avustuksen lisäosa kasvaa mainitulla euromäärällä jokaista kuntien määrää kahden jälkeen vähentävää kuntaa kohden siten, että jos viisi kuntaa yhdistyy yhdeksi kunnaksi ja näin kuntamäärä vähenee neljällä, on lisäosan suuruus kolme kertaa 0,7 miljoonaa euroa eli 2,1 miljoonaa euroa. Mikäli yhdistyminen tapahtuu vuosina 2008-2009, kerroin 1,8 nostaa lisäosan 1,26 miljoonaan euroon ja jos tänä aikana viisi kuntaa yhdistyy, on lisäosa 2,1 miljoonaa euroa kertaa 1,8 eli yhteensä 3,78 miljoonaa euroa.
Mikäli Kuopio, Siilinjärvi, Nilsiä, Maaninka ja Karttula yhdistyisivät yhdeksi noin 130 000 asukkaan suurkunnaksi vuonna 2008 tai 2009, olisi valtiolta tuleva yhdistymisavustus 4,0 kertaa 1,8 eli 7,2 miljoonaa ynnä 3,78 eli yhteensä 10,98 miljoonaa euroa. Avustussumma maksetaan uudelle kunnalle kolmen vuoden aikana, ensimmäisenä vuonna 40 % ja seuraavina vuosina 30 %. Mainitsemani avustussummat olen tarkistanut Kuntaliitolta 30.10. 2006.
Kuopion kaupunkiseudun kuntien lisääntyvä yhteistyö on sinänsä myönteinen asia. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että jokaisessa itsenäisessä kunnassa on isännän ääntä käyttäviä tahoja, joiden omat intressit ovat uhattuina mahdollisessa yhdistymisessä. Tämä johtaa puolustautumiseen ja viivytystaisteluun, jossa edellä kerrotun mukaisesti menetetään kirjaimellisesti euroja.
Kuntaliitoksista on keskusteltu 10 vuotta eikä valmista ole tullut paitsi Vehmersalmen kanssa. Edellä mainitsemani luvut osoittavat, että nyt ei ole enää varaa vain suunnitella ja keskustella. Nyt on tullut toiminnan aika. Nopeimmat saavat suurimmat avustukset ja hitaimmat jäävät nuolemaan näppejään. Kelpaako Kuopion kaupunkiseudulle porkkana, vai maistammeko mieluummin keppiä?
Björn Cederberg
valtuustoryhmän pj. (kd)