Björn Cederberg, 73 | Lääketiede

Diabetesrokote on tulossa

Diabetes on kansansairaus, jolla on erittäin suuri vaikutus kansanterveyteen, terveydenhuollon resursseihin ja kansantalouteen. Jo vuosikymmeniä on tiedetty, että diabetes ei ole yksi yhtenäinen sairaus, vaan siinä on yksinkertaistettuna kaksi sairautta, jotka vaikuttavat elimistön sokeriaineenvaihduntaan heikentävästi ja lamaannuttavasti. Nykyään puhutaan diabeteksen tyyppi 1:stä ja tyyppi 2:sta.

Diabetes tyyppi 2 (T2D) on elintasosairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttaa ylipaino ja keskivartalolihavuus, vähäinen liikunta, epäterveelliset ja yksipuoliset ruokailutottumukset ja liiallinen runsaskaloristen alkoholijuomien käyttö. Tätä diabeteksen muotoa esiintyi aikaisemmin pääasiassa eläkeikäisten kansalaisten keskuudessa, mutta sitä todetaan nykyään jopa alle 20-vuotiailla potilailla. On helppo ymmärtää, että T2D:n yleistyminen kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmäämme, ja sitä kautta kansantalouttamme, lähitulevaisuudessa merkittävästi.

Diabetes tyyppi 1 (T1D) syntyy eri mekanismilla. Sitä ei vieläkään täysin tunneta, mutta tieto tämän ympärillä on lisääntynyt valtavasti viimeisen 30 vuoden aikana. Nyt tiedetään esimerkiksi, että tietyt virukset (jälleen kerran virus on pahanteossa!) voivat olla tätä sairautta aiheuttamassa lamaannuttamalla haiman insuliinituotannosta vastaavien solujen toimintaa.

Nyt ruotsalais-suomalaisessa tutkimusyhteistyössä on kehitetty rokote, jolla voidaan mahdollisesti ehkäistä T1D:n syntyminen. Tautiin ei ole aikaisemmin ollut ehkäisevää hoitoa. Tutkijat uskovat, että enterovirusten aiheuttamat infektiot vaikuttavat T1D:n puhkeamiseen. Rokotteessa on käytetty enteroviruksiin kuuluvia viruksia. Hiirillä suoritetuissa kokeissa näiltä viruksilta suojaava rokote esti diabeteksen puhkeamisen.

Rokotetta on nyt alettu testata Suomessa aikuisilla. Mikäli rokote osoittautuu toimivaksi ja turvalliseksi, lapsia voitaisiin lähitulevaisuudessa rokottaa diabetesta vastaan. Rokote saattaa suojata myös muilta saman virusryhmän aiheuttamilta taudeilta.
Sen sijaan jo sairastuneille rokotteesta ei ilmeisesti ole apua.

Koronaepidemia ja hiihtolomalaiset

Pohjois-Savossa koronatilanne on tällä hetkellä perustasolla. Etelästä tulleiden hiihtolomalaisten myötä pelkona on, että uusia tautiryppäitä syntyy. Sairaanhoitopiirin alueellisen koordinaatiotyöryhmän puheenjohtaja, KYSin johtajaylilääkäri Antti Hedman pitää jopa todennäköisenä, että Pohjois-Savossa siirrytään lähitulevaisuudessa koronatilanteen perustasolta kiihtymisvaiheeseen.

Koronaviruksen brittivariantti on vallannut alaa pääkaupunkiseudulla. Uudellamaalla uusista tautitapauksista jo yli 70% on brittimuunnosta, joka tarttuu viruksen perusversiota hanakammin. Antti Hedmanin mukaan tämä synnyttää pelkoa tautitilanteen pahenemisesta Pohjois-Savossa.

Pääministeri Sanna Marin kertoi eilen torstaina, että koronan leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueilla toteutetaan kolmen viikon sulkutila, joka alkaa 8.3. päättyen 28.3. Sulkutilalla on järeä vaikutus yhteiskuntaan ja ihmisten päivittäiseen liikkumiseen. Sulkutila edellyttää vielä eduskunnan päätöksen.

Pohjois-Savon koronatilanne on tällä hetkellä perustasolla, joten tässä vaiheessa suunnitelmissa oleva sulkutila ei vielä koske maakuntaamme. Täälläkin joudumme sulkutilaan, mikäli uusien tautitapausten myötä siirrymme perustasolta kiihtymisvaiheeseen.

Nilsiän Tahkolla on tällä hetkellä ruuhkaa, niin hiihtohisseihin kuin koronatesteihinkin. Toivoa sopii, että 2-3 viikon kuluttua emme täällä joudu sulkutoimiin. Jokaisen vastuullinen käyttäytyminen on nyt ensiarvoisen tärkeää.

Suomen matkailuelinkeino ui nyt syvällä

Satuin tänään kuulemaan radiosta uutislähetystä, jossa oli yhtenä aiheena Suomen matkailuelinkeinon vaikeudet koronavuonna 2020. Tilanteesta oli kertomassa Visit Finland Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Hietasaari.

Ulkomaalaisten matkailusta Suomeen saa toimeentulonsa noin 143.000 suomalaista ja Suomessa asuvaa henkilöä. Se on melkoinen määrä ihmisiä, joiden elantoon korona on vaikuttanut kovalla kädellä. Luvut ovat hätkähdyttävän suuret. Matkailuelinkeino on esimerkiksi 1,5 kertaa suurempi kuin Suomen elintarvikeala. Viime vuoden menetetyt tulot olivat peräti 7 miljardia euroa. Se on valtava luku.

Vuoden 2021 ensimmäiset kaksi kuukautta eivät ole tuoneet matkailualalle juurikaan helpotusta. Etelä-Suomen hiihtolomien alettua moni on suunnannut kohti Lapin hankia, mutta silti vähemmässä määrin kuin ennen pandemiaa. Lapin hiihtohisseissä ei tiettävästi ole ollut ruuhkaa, ainakaan toistaiseksi.

Mikäli tahti jatkuu samana, vuodesta 2021 tulee matkailun osalta olemaan edelleen vaikea. Yrittäjien investoinnit majoitukseen ja kalustoon ovat kohtuullisen suuret. Samoin liiketoiminnan riskit. Tätä taustaa vasten ymmärtää matkailualan Suomen hallitusta ja THL:ää kohtaan kohdistaman kritiikin.

Koronan massarokotukset alkanevat Suomessa Vapun jälkeen. Kevään myötä valo ja lämpö lisääntyvät. Ja nämä auttavat koronan torjunnassa.

Jaksetaan vielä muutama kuukausi, sitten helpottaa. Suomen kansa on sitkeä ja pahemmistakin tilanteista olemme kansakuntana selvinneet. Jos me kestimme sodan, me kestämme ja voitamme myös tämän taistelun!

Koronavirus ja kuntavaalit

Kuopion alueellinen ns. koronanyrkki, puheenjohtajanaan KYSin johtajaylilääkäri Antti Hedman, suosittaa, että 20 henkilön kokoontumisrajoitusta pidennetään tällä hetkellä voimassa olevasta takarajasta 22.2. eteenpäin.

THL on juuri pitänyt tiedotustilaisuutensa, jossa kerrottiin, että laitos näkee uuden virusmuunnoksen voivan olla aiheuttamassa 50 % tautitapauksista jo toukokuussa.

Huolta herättävää on se tieto, että AstraZenecan rokote, joka on kaavailtu olevan Suomen päärokote, näyttää olevan huonosti tehoava Etelä-Afrikan koronamuunnosta vastaan. Toinen rajoite tämän rokotteen suhteen on rokotettavan ikä. Toistaiseksi Suomessa ikäraja on asetettu 70 vuoteen, mutta Ruotsi, Ranska ja Saksa ovat asettaneet ikärajan 65 vuoteen.

Kuntavaalit lähestyvät. Huolta herättää nyt erityisesti se, miten toimitaan vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien suhteen. THL ei ole erikseen ottanut kantaa näiden henkilöiden rokottamisesta ohi suunnitelman. Kuopion kaupunki noudattaa THL:n suunnitelmaa.

Miten toimitaan niiden kuntalaisten suhteen, jotka saavat äänestää kotonaan ja jotka siihen mennessä eivät ole rokotetta saaneet? Entä äänestäjien luokse menevät vaalitoimikuntien jäsenet, jotka ovat vielä rokotetta vailla? Entä jos äänestäjä tai vaalitoimikunnan jäsen kieltäytyy rokotteen ottamisesta, miten silloin toimitaan?

Avoimia kysymyksiä on vielä useita ja aika on käymässä vähiin vastausten saamiseksi. Vielä on mahdollista, että kuntavaalit joudutaan siirtämään syksyyn 2021.

Aborteista

Keskustelu aborteista on tervetullutta. Kun Euroopassa tehdään yksi abortti joka 25. sekunti, niin koko maailman vastaava luku on 1,5 aborttia joka sekunti eli 5400 aborttia joka tunti ja niin edelleen. Todella huimia lukuja.

Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 aborttia eli keskimäärin 27 aborttia joka päivä. Kymmenessä vuodessa Suomessa voisi siis olla laskennallisesti 100 000 lasta enemmän, jos he kaikki olisivat saaneet elää. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että osa näistä lapsista olisivat syntyneet ympäristöön ja vanhemmille, joiden kyky tukea lapsen kasvua ja kehitystä olisi ollut vähintäänkin puutteellinen.

Itse olisin puoltamassa aborttia kahdenlaisessa tilanteessa:

1. Mikäli raskaus on saanut alkunsa raiskauksesta ja 2. Mikäli raskauden jatkuminen muodostaa välittömän uhan äidin terveydelle ja elämälle.

Raskauden keskeytys ei ole mikään pieni asia. Myöhemmin elämässä moni abortin läpikäynyt nainen potee voimakasta syyllisyyttä, joka voi sairastuttaa mielen. Lisäksi abortin tehneillä naisilla on noin 8-kertainen riski sairastua rintasyöpään verrattuna normaalisti synnyttäneisiin naisiin.

Omasta lääkärinurastani muistan tapauksen, joka edelleen aika ajoin tulee mieleeni. Olin vasta valmistunut lääkäriksi ja työskentelin Oulun kaupungin terveyskeskuksessa. Elettiin vuotta 1986. Suurimman osan sitä vuotta työskentelin työterveyshuollossa, mutta kesällä olin lyhyen aikaa sijaisena tk:n puolella. Eräänä päivänä joku lääkärikollega puuttui rivistä ja niin sain ilman varoitusta vastaanotolleni nuoren naisen, joka haki aborttia sosiaalisilla perusteilla. En olisi halunnut lausuntoa kirjoittaa, mutta koin etten muutakaan voinut tehdä ja ettei minulle annettu muuta vaihtoehtoa.

Joitakin päiviä myöhemmin istuin syömässä lounasta kun naapuripöydässä abortteja suorittava lääkäri kovalla äänellä kertoi pöydässä istuville, miltä abortoidut sikiöt näyttävät. Muistini mukaan puhetta seurasiÂ remakkaÂ nauru. Minulla oli vähällä jäädä lounas sinä päivänä syömättä. Opintojen aikana olin jo tottunut kaikenlaiseen. Mm. siihen, että obduktiosalista mentiin suoraan lounaalle ja joskus sattui lounaalla olemaan maksakastiketta. Mutta tämä äänekäs puhe abortoiduista sikiöistä sai minut voimaan pahoin.