Suomen julkinen talous on tienhaarassa

Suomen seuraavan hallituksen on keskityttävä näihin asioihin:

1. Maamme kriisinkestävyyden ja omavaraisuuden vahvistaminen. Tämä koskee erityisesti ruokaa ja energiaa.
2. Sosiaali- ja terveydenhuollon vahvistaminen. Lapset ja nuoret voivat huonosti ja sote-uudistus on lähtenyt liikkeelle
vajaarahoituksella.
3. Lapsiperheiden tukeminen. Jos perheet voivat hyvin, koko yhteiskunta voi paremmin.
4. Työllisyyden ja kestävän kasvun edellytysten parantaminen. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pk-sektorilla.
5. Suomen talous on saatava kestävälle pohjalle ja löydettävä tie ulos julkisen sektorin velkaantumiskierteestä. Suomen talous on
rakenteellisesti alijäämäinen 9 Mrd euroa. Uusia menolisäyksiä ei voi rahoittaa velkarahalla ilman vaikutuksia nykyisiin palveluihin.

Katteettomat palvelulupaukset heikentävät luottamusta päätöksenteon laatuun. On parempi olla rehellinen julkisen talouden tilasta.

Koronan myöhäiskustannukset

Savon Sanomien kolumnisti Heikki Toivanen kirjoittaa (SS 30.5.2021 A4) lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden huonosta tilasta Kuopion kaupungissa. Jaan täysin kirjoittajan huolen. On täysin kohtuutonta, että nuori joutuu kriisitilanteessa odottamaan pääsyä palvelujen piiriin kuukausikaupalla. Sitä ei kertakaikkiaan voi hyväksyä.

Lapsilla ja nuorilla on hätä! Nyt on meidän kaikkien saatava silmämme auki tälle tosiasialle. Korona on vienyt monelta nuorelta mahdollisuuden harrastaa, etäännyttänyt nuoret toisistaan ja myös vanhemmistaan samalla kun some on vääristänyt monen nuoren todellisuuden ja koukuttanut pahasti.

Tiedän, että yleisön on helppo arvostella kentällä pelaavia ja huutaa heille ohjeita. En arvostele ketään, koska kaikki varmasti tekevät parhaansa. Mutta meidän on löydettävä tähän tilanteeseen toimivat lääkkeet. Jos se tarkoittaa, että Kuopion kaupunki päättää palkata uusia työntekijöitä ja maksaa parempaa palkkaa nykyisille ja tuleville, se olkoon hinta tästä. Meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin eikä tyytyä vain analysoimaan ja selittelemään.

Turun kaupunki on paininut saman haasteen kanssa. Siellä on lautakunnan päätöksellä palkattu lisää henkilökuntaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Kyllä me voimme Kuopiossa toimia samalla tavalla ja maksaa työntekijöille sellaista palkkaa, että he pysyvät työssään eikä hakeudu muualle.

Se maksaa, mutta niin maksaa sekin, että nuori syrjäytyy pysyvästi. Laskutavasta riippuen 0,4-1,2 miljoonaa euroa.

Vaalityön loppusuora alkoi – ehdokasnumeroni on 229

Eilen illalla varmistuivat kuntavaalien 2021 ehdokasnumerot. Vaalityö sai sen myötä konkretiaa. Samaan aikaan koronarajoitukset lievenevät. Pohjois-Savossa on nyt sisätiloissa rajoitus 50. Ulkotiloissa pitää myös huolehtia siitä, että ihmiset eivät pakkaudu yhteen, vaan pidetään etäisyyttä ja tarvittaessa käytetään maskeja myös ulkona.

Tänään olimme KD-ehdokkaiden kanssa Kuopion kauppatorilla, jonne olimme pystyttäneet teltan osoitettuun paikkaan torin pohjoispuolelle. Yleisöä oli kohtuullisesti, mutta ei tungokseen asti missään vaiheessa. Olimme torilla klo 13.15 asti.

Savon Sanomien toimittaja kävi tekemässä juttua vaaleista tuoreiden gallup-tulosten valossa. Kyseli tavoitteita ja tuntemuksia tässä vaiheessa. KD-joukkueella on selkeänä tavoitteena nostaa valtuutettujemme määrän nykyisestä kolmesta neljään. Mutta pitkäaikainen haaveemme on viisi valtuustopaikkaa, koska tämä toisi meille automaattisesti yhden paikan kaupunginhallitukseen.

Toivon, että äänestäjät aktivoituvat ja että kristillisiä elämänarvoja tunnustavat ihmiset äänestäisivät meitä. KD-ryhmä on Kuopion valtuustossa ollut erittäin aktiivinen ryhmä ja saanut siitä myös tunnustusta. Me voimme kasvaa suuremmaksi kun suurempi joukko kuntalaisia äänestää meitä. Pienestä voi kasvaa suuri.

Toivon, että Sinä, lukijani, äänestät meitä. Ja minun numeroni on siis 229!

Vappupuheeni Kuopiossa 1.5.2021

Hyvät kuopiolaiset, hyvät kuulijat,

Vuosi on vierähtänyt kevääseen ja valon määrä ilahduttavasti lisääntyy päivä päivältä. Vuosi on ollut rankka. Lähes jokainen meistä tuntee jonkun, joka on sairastunut koronaan tai tuntee jonkun, joka on menettänyt omaisensa Covid-19 -tautiin. Itse olen keskustellut sekä sairastuneiden että omaisensa menettäneiden henkilöiden kanssa. Suru on kulkenut mukana. Elämä kuitenkin jatkuu. Jotta sinä ja minä voimme varmistaa turvallisen huomisen, noudatamme edelleen hyvää käsihygieniaa, turvavälejä ja viranomaisten ohjeita ja määräyksiä.
Nyt on jo yli 1,5 miljoonaa suomalaista ja Suomessa asuvaa henkilöä saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen. Joukkuepelillä me kansakuntana tästäkin selviämme. Lausun kiitokseni Suomen kaikille hoitajille ja tässä urakassa mukana vaikuttaneille! Lämmin kiitos teille!

Hyvät kuulijat,

Korona-aikana on keskusteltu työssä jaksamisesta. Ei varmaankaan ole alaa, johon korona ei olisi vaikuttanut. Muun muassa terveydenhuoltohenkilöstö ja opettajat ovat olleet erityisen suuren paineen alla. Voisimmeko yhdessä tukea heidän työtään kiittämällä, kun meille mahdollisuus siihen tulee? Kiittäminen ei maksa mitään, mutta kiitos tuo ilon kiitoksen saajan päivään. Kiitoksen sanominen sydämen pohjasta saa aikaan suuren vaikutuksen.

Iloitsen siitä, että pimeän tunnelin päässä näkyy jo valoa ja yhteiskuntaa voidaan vähitellen avata. Ihmisillä on suuri tarve tavata toisensa kasvoista kasvoihin, osallistua tapahtumiin, käydä teatterissa ja konserteissa. Läsnäolon tarvetta ja kokemista Teamsit ja Zoomit eivät voi korvata. Nämä ovat hyviä apuvälineitä, mutta silti vain apuvälineitä. Itse odotan pääseväni teatteriin ja konserttiin, kun se on jälleen mahdollista.

Lapsilla, nuorilla ja opiskelijoilla on hätä. Vuosi on pitkä aika nuoren elämässä. Vuosi on merkinnyt suuria muutoksia nuorten elämään. Harrastukset ja kaverisuhteet ovat kärsineet. Meillä kaikilla on vastuu lapsistamme ja nuoristamme. Omassa lapsuudessani oli tavallista, että äidit ja isät huolehtivat omien lastensa lisäksi myös muista saman pihapiirin lapsista. Huoli oli ja on yhteinen.

Hyvät kuopiolaiset,

Suomella, eikä Kuopiolla, ei ole varaa eikä edes mahdollisuutta pelastaa koko maailmaa ilmastonmuutokselta. Kaikilla ei ole varaa vaihtaa menopeliä sähköautoon, eivätkä kaikki voi käydä töissä polkupyörällä. Mutta me kaikki voimme tehdä pieniä tekoja, jotka osoittavat oikeaan suuntaan. Me voimme valita mitä lautasellamme on, me voimme kierrättää muovit ja tölkit, me voimme olla roskaamatta luonnossa, me voimme kävellä ja pyöräillä enemmän ja käyttää julkisia kulkuneuvoja ja kimppakyytejä. Omat arjen valintamme ovat tärkeät. Pienistä puroista tulee iso joki. Suomella on varaa tehdä ekotekoja, jotka ovat samalla kansantaloudellisesti järkeviä ja tuottavia.
Kuopion Kristillisdemokraatit tulevat esittämään, että Kuopiossa otettaisiin käyttöön alle 3-vuotiaiden lasten kotihoidon kuntalisä. Me Kristillisdemokraatit tuemme perheiden valinnanmahdollisuutta hoitomuodon suhteen. Kyse on arvovalinnasta. Kotona tapahtuva pienten lasten hoito tulee lisäksi yhteiskunnalle edullisemmaksi ja helpottaa painetta varhaiskasvatuksessa.

Hyvät kuulijat,

Suomella on varaa hoitaa sairaat hyvin ja ajoissa, sillä se on aina edullisempaa kuin liian myöhään aloitettu hoito. Meillä on varaa nostaa lääkkeiden korvattavuutta, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hankkia heille määrätyt lääkkeet.
Nuorten hyvinvointi on meille Kristillisdemokraateille tärkeä. Lisätään voimavaroja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, jotta keskusteluapua ja tukea tarvitsevat nuoret eivät joudu odottamaan kuukausia. Meillä on hätä nuoristamme! Seurat, järjestöt ja seurakunnat tekevät erittäin ansiokasta työtä nuorten hyväksi. Lämpimät kiitoksemme teille!

Hyvät suomalaiset,

Koronaepidemian nujertamiseksi rokotteilla on ratkaiseva merkitys. Kolmen suomalaisen professorin kehittämä nenän kautta annosteltava koronarokote on hyvin lupaava. Kehitystyö on kallista ja rokotetta kehittävä yhtiö tarvitsee omaa pääomaa, jotta se olisi rahoituskelpoinen Business Finlandille.
Suomalaisen koronarokotteen valmistuminen viivästyy ja vaikeutuu, kun asiantuntijat eivät voi keskittyä omaan tekemiseen, vaan he joutuvat myös keräämään rahaa. Kristillisdemokraatit vaativat, että hallitus tukee rokotteen kehittämistä poikkeustilanteen vuoksi.
Meillä on kehitteillä ainutlaatuinen rokote, joka tulee kansalliseen tarpeeseen ja josta voi myös tulla menestyvä vientituote. Siinä on potentiaalia lääketieteen Nobel-palkintoon asti!

Hyvät kuulijat,

Kuopion Kristillisdemokraatit näkevät, että tulevalla valtuustokaudella tarvitaan ennen muuta talousosaamista ja yhteistyöhalukkuutta. Jos näitä on, kaupungin hyvä hoitaminen on mahdollista.
Kristillisdemokraatit toivottavat kaikille Hyvää Vappua ja turvallista ja tervettä kesää! Me myös kannamme Kuopiota ja sen asukkaita rukouksissamme!

Kuntavaalit siirtyvät – uusi vaalipäivä on sunnuntai 13.6.

Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit ovat pohtineet kuntavaalien ajankohtaa eilisestä lähtien. Muutama tunti sitten tuli päätös siirtää vaaleja kesäkuulle. Päätöstä edelsi THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan YLEn aamutv:ssä lausuma näkemys, että vaaleja olisi parempi siirtää kaksi kuukautta eteenpäin kuin riskeerata ihmishenkiä vaalien vuoksi.

Päätös vaalien siirtämisestä tarkoittaa käytännössä, että:
– ehdokasrekrytoinnin uusi takaraja on ti 4.5. klo 16
– ehdokasasettelu vahvistetaan ja ehdokasnumerot julkistetaan pe 14.5.
– ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.-8.6.
– ennakkoäänestys ulkomailla 2.-5.6.
– uusi vaalipäivä on su 13.6.
– uudet valtuustot aloittavat työnsä su 1.8.

En näe vaalien siirtämisessä suurempaa ongelmaa. Itse asiassa KD:n kannalta tämä voi olla jopa eduksi, koska me saamme kaksi kuukautta enemmän aikaa löytää lisää hyviä vaaliehdokkaita. Suuret puolueet eivät saa tätä etua, koska jos heillä on jo täydet listat, lisää ehdokkaita ei voi listalle ottaa.

Viikon 10 alussa selviää, miten toimitaan vaalikoneiden kanssa. Esimerkiksi Savon Median vaalikone aukeaa ke 10.3. ja ehdokkaiden vastausten pitäisi olla koneessa viimeistään ti 9.3. Todennäköisesti tässä käy niin, että vaalikoneiden aukeaminenkin siirtyy vastaavasti kaksi kuukautta eteenpäin.

Mielenkiintoinen hiihtolomaviikko on tulossa!

Entä jos kaikki eivät voi äänestää?

Kuntavaalien vaalipäivä on 18.4. Nyt on pelkona, että kaikki äänioikeutetut eivät voi äänestää vaaleissa koronan aiheuttamien esteiden vuoksi. Tällöin perustuslakiin kirjattu oikeus äänestää Suomessa käytävissä vaaleissa ei toteudu.

Oikeusministeriössä myönnetään, että kaikki eivät välttämättä pääse äänestämään koronatilanteen takia.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan hankalinta on niiden henkilöiden äänestämään pääsy, jotka ovat sairastuneet koronaan ja on määrätty eristykseen vaalien ajaksi.
-Näyttää siltä, että jos on määrätty kotiin eristykseen, ei ole käytännössä mahdollisuutta äänestää.

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass toteaa, että kaikille äänioikeutetuille on turvattava mahdollisuus äänestämiseen. Perustuslain mukaan kaikille ryhmille äänestäminen pitää olla mahdollista.

Kansalaisilla ja äänioikeutetuilla on nyt suuri huoli siitä, ovatko vaalit turvalliset. Voiko turvallisesti käydä äänestämässä ennakkoäänestyspaikoissa ja varsinaisena äänestyspäivänä kouluilla tai muissa julkisissa tiloissa?

Entä vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsenet ”“ tuleeko heidän saada rokotuksensa etuajassa, vaikka eivät kuuluisikaan riskiryhmiin? Entä jos vaalitoimikuntaan kuuluva kantaa koronaa oireettomasti ja kotiäänestyksessä tartuttaa viruksen kotonaan äänestävälle vanhukselle tai vammaiselle?

Lain mukaan äänestäjän on ilmoitettava kotiäänestystarpeensa viimeistään kaksi viikkoa ennen vaalipäivää. Kun tilanne saattaa muuttua hyvinkin nopeasti ja kun kansalaisten rokottaminen ei ole edennyt suunnitellussa tahdissa, voi olla että äänestäjät joutuvat eriarvoiseen asemaan ilman omaa syytään.

Onko tämä riittävä peruste kuntavaalien siirtämiseksi syksyyn 2021? Edelliset kuntavaalit siirrettiin syksystä 2016 kevääseen 2017 poliittisten puolueiden yhteisellä päätöksellä. Jos vaalit nyt siirrettäisiin syksyyn 2021, onko sitä seuraavat kuntavaalit sitten keväällä 2025?

Presidentti Mauno Koiviston muistolle

Perjantaina 12.5.2017, illalla myöhään Tasavallan Presidentin kanslia julkisti tiedon, että presidentti Mauno Koivisto oli menehtynyt samana iltana klo 21.15.

Mauno Koivistosta on kirjoitettu, että hän oli koko kansan presidentti. Niin hän varmasti oli. Urho Kekkosen pitkän kauden jälkeen ei ollut helppo tehtävä tarttua kansakunnan johtajan ohjaksiin, etenkin kun tehtävä tuli eteen ilman valmistautumista vaalien muodossa. Mauno Koivisto suunnitelmallisesti siirsi presidentin valtaa, jota Kekkonen oli neljännesvuosisadan aikana keskittänyt itselleen, valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Hänen kaudestaan alkoi uusi tasapaino presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan välillä.

Eduskunta piti istunnossaan tänään hiljaisen hetken presidentti Mauno Koivistoa kunnioittaen. Valtiolliset hautajaiset ovat Helatorstaina 25.5. Presidentinlinnassa on avattu muistokirja, johon kansalaiset voivat jättää viimeiset tervehdyksensä arvostetulle kansakuntamme päämiehelle. Tervehdyksen voi jättää myös netissä.

Kesällä 1980 ollessani vaimoni kanssa Pellervo-Seuran palveluksessa, tapasin silloisen pääministeri Mauno Koiviston Helsingin Jollaksen rannassa, josta vein hänet moottoriveneellä Villingin saarelle. Siellä hän oli Kirjayhtymän järjestämän kirjailijaillan arvostettuna vieraana. Vieraiden joukossa oli myös mm. M.A. Numminen. Jälkeenpäin harmittelin, etten saanut kuljettaa pääministeriä yksin, vaan mukana veneessä oli Kirjayhtymän edustaja. Koin sen kuitenkin suurena luottamustehtävänä ja ohjasin venettä tottuneen rauhallisin ja varmoin ottein. Olinhan saanut tehtävään hyvää kokemusta lapsuudestani saakka Vaasan saaristossa.

Presidentti Mauno Koivisto on poistunut keskuudestamme. Suuri valtiomies on poissa. Syvä osanottoni hänen omaisilleen.

© 2024 Björn Cederberg, 73 - Sydämellä ja kokemuksella - Arvojen pohjalta