Björn Cederberg, 73 | Tulevaisuus

Pitäisikö oma rokotetuotanto olla osa Suomen huoltovarmuutta?

Lääketehdas AstraZenecan koronavirusta vastaan kehittämään rokotteeseen kohdistui suuria odotuksia koko Euroopassa ja myös muualla maailmalla. Onhan rokote halvempi ja helpommin säilytettävä kuin Pfizer – Biontech in vastaava. Siksi on valtava takaisku, että AZn rokote on epäilty aiheuttavan aivolaskimotukoksia 4-10 päivää rokotteen saamisen jälkeen. Näitä potilaita on Suomessa nyt ilmoitettu kaksi ja AZn rokotteen on saanut tähän mennessä noin 140 000 suomalaista.

Euroopan lääkevirasto EMA lausui kuluvan viikon torstaina, että AZn koronarokote on turvallinen ja tehokas. EMA:n mukaan rokotteella ei ole yhteyttä verisuonitukosriskin yleiseen kasvuun. EMA:n selvityksessä raportoiduista tapauksista lähes kaikki potilaat olivat alle 55-vuotiaita naisia. EMA:n lausunnosta huolimatta Ruotsi, Norja ja Tanska eivät toistaiseksi rokota kansalaisiaan AZn rokotteella. Ilmenneiden tapausten vuoksi Suomi keskeytti eilen perjantaina 19.3. AZn rokotteen antamisen ja käyttö jatkuu näillä näkymin aikaisintaan 29.3. eli reilun viikon päästä.

Viikolla 12 on siis käytössä vain Pfizer – Biontech -rokote. Sen saamisessa on kuitenkin ollut viivytyksiä ja tehdas ei ole toimittanut niitä määriä, mitä oli luvannut. Näiden rokotteiden lisäksi markkinoilla on jo amerikkalaisen Modernan ja samoin amerikkalaisen Johnson & Johnsonin kehittämät rokotteet. Aika näyttää mikä tulee olemaan näiden kahden rokotteen käyttö Suomessa.

Suomi on luopunut omasta rokotetuotannosta jo kauan sitten. Korona-pandemia on osoittanut, että huoltovarmuuden näkökulmasta tarvetta tähän on. Nenään annosteltavaa koronarokotetta eli FINCoVac -rokoteaihiota kaupallistamaan on perustettu yritys nimeltä Rokote Laboratories Finland Oy, jossa ovat mukana rokotteen kehitystyötä tekevät professorit Seppo Ylä-Herttuala, Kalle Saksela ja Kari Alatalo. 8.3.21 uutisoitiin, että yhtiön osakkaiksi tulivat myös Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot. Isoja rahoja tähän hankkeeseen ei liene nopealla aikataululla tulossa, kun tiedämme yliopistojemme varojen niukkuuden.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on hiljattain lausunut, että professoreiden yritys ei ole vielä hakenut valtiolta eli Business Finlandilta innovaatiorahoitusta. Lintilän mukaan tärkeintä on, että yritys saa ensin omarahoitusosuutensa kuntoon. Lintilän tietojen mukaan yrityksellä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole omaa pääomaa juuri lainkaan. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että oman pääoman puute estää rokotteen tehokkaan ja nopean kehittämisen.

Mistä sitä pääomaa olisi vuoden sisällä voinut saada miljoonia? Suomessa on kyllä rahaa, mutta tällaiseen hankkeeseen sitä ei noin vain saa kerättyä. Siksi katson, että valtion tulisi olla tässä aloitteellinen ja toimia nopealla aikataululla piiloutumatta byrokratian taakse.

EU:n elvytysrahaston nettomeno on Suomelle 4,5 miljardia eli 4500 miljoonaa euroa. Tämä on se summa, millä Suomi on valmis tukemaan huonosti taloutensa hoitaneita EU-maita. Mutta omaa rokotetuotantoa hallitus ei ole valmis aloitteellisesti tukemaan esimerkiksi 0,5 %:lla tästä summasta eli 22,5 miljoonalla eurolla.

Esitän vakavasti otettavan pyynnön, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tämän hankkeen eteenpäin saattamiseksi nopeutetussa aikataulussa. Monessa maassa tätä olisi jo lähdetty tekemään, jos osaamista olisi ollut.

Diabetesrokote on tulossa

Diabetes on kansansairaus, jolla on erittäin suuri vaikutus kansanterveyteen, terveydenhuollon resursseihin ja kansantalouteen. Jo vuosikymmeniä on tiedetty, että diabetes ei ole yksi yhtenäinen sairaus, vaan siinä on yksinkertaistettuna kaksi sairautta, jotka vaikuttavat elimistön sokeriaineenvaihduntaan heikentävästi ja lamaannuttavasti. Nykyään puhutaan diabeteksen tyyppi 1:stä ja tyyppi 2:sta.

Diabetes tyyppi 2 (T2D) on elintasosairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttaa ylipaino ja keskivartalolihavuus, vähäinen liikunta, epäterveelliset ja yksipuoliset ruokailutottumukset ja liiallinen runsaskaloristen alkoholijuomien käyttö. Tätä diabeteksen muotoa esiintyi aikaisemmin pääasiassa eläkeikäisten kansalaisten keskuudessa, mutta sitä todetaan nykyään jopa alle 20-vuotiailla potilailla. On helppo ymmärtää, että T2D:n yleistyminen kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmäämme, ja sitä kautta kansantalouttamme, lähitulevaisuudessa merkittävästi.

Diabetes tyyppi 1 (T1D) syntyy eri mekanismilla. Sitä ei vieläkään täysin tunneta, mutta tieto tämän ympärillä on lisääntynyt valtavasti viimeisen 30 vuoden aikana. Nyt tiedetään esimerkiksi, että tietyt virukset (jälleen kerran virus on pahanteossa!) voivat olla tätä sairautta aiheuttamassa lamaannuttamalla haiman insuliinituotannosta vastaavien solujen toimintaa.

Nyt ruotsalais-suomalaisessa tutkimusyhteistyössä on kehitetty rokote, jolla voidaan mahdollisesti ehkäistä T1D:n syntyminen. Tautiin ei ole aikaisemmin ollut ehkäisevää hoitoa. Tutkijat uskovat, että enterovirusten aiheuttamat infektiot vaikuttavat T1D:n puhkeamiseen. Rokotteessa on käytetty enteroviruksiin kuuluvia viruksia. Hiirillä suoritetuissa kokeissa näiltä viruksilta suojaava rokote esti diabeteksen puhkeamisen.

Rokotetta on nyt alettu testata Suomessa aikuisilla. Mikäli rokote osoittautuu toimivaksi ja turvalliseksi, lapsia voitaisiin lähitulevaisuudessa rokottaa diabetesta vastaan. Rokote saattaa suojata myös muilta saman virusryhmän aiheuttamilta taudeilta.
Sen sijaan jo sairastuneille rokotteesta ei ilmeisesti ole apua.

Päällimmäisenä kiitollisuus

Eilen, 11.3.2021, oli ensimmäinen Suomen Kansallisen Rukousaamiaisen Kuopion tilaisuus. Koronan vuoksi Helsingissä ei voitu järjestää yhtä isoa tilaisuutta, johon olisi saapunut väkeä eri puolilta Suomea. Syntyi ajatus hybridi-mallista, jossa oli etäyhteydellä mukana lopulta Helsingin lisäksi Kokkola, Kuopio, Seinäjoki ja Vaasa. Lisäksi ympäri Suomea oli etäyhteydellä mukana noin 110 henkilöä.

Olin saanut tehtäväksi järjestää ja isännöidä tilaisuutta Kuopion päässä. Aloitin valmistelut viikolla 2 eli kaksi kuukautta ennen tilaisuutta. Tilaisuus oli Hotelli Puijonsarven kabinetissa ja paikalla oli lopulta 15 ihmistä. Tila oli suuri ja huomioimme tietysti kaikki turvaohjeet.

Matkan varrella kertyi monenlaista hyödyllistä oppia. Ihmisten sitouttaminen ja informaation selkeys ovat keskeisiä rakennuspalikoita onnistuneen tilaisuuden järjestämisessä. Koronatilanne luonnollisesti pidentää huomioon otettavien asioiden listaa. Kaikkia asioita ei millään tule edes ajatelleeksi ennen kuin ne ovat käsillä. Kun on kerran järjestänyt, on kynnys seuraavalle kerralle matalampi.

Vuosi sitten tällaista tilaisuutta ei olisi lähdetty toteuttamaan. Nyt on saatu harjoitella vuoden ajan ja tuntumaa on jo tullut. Digiloikka on todellinen. Mutta nytkin tökki yteydessä. Näytti siltä, että Helsingin päässä yhteyden rakentajaksi palkattu henkilö ei suhtautunut tehtäväänsä riittävällä ammattitaidolla tai -asenteella, koskapa muualla Suomessa meitä Kuopiossa paikalla olleita ei nähty eikä kuultu. Kuopion päässä it-henkilö kyllä osasi asiansa.

Päällimmäisenä on silti kiitollisuus siitä, että tilaisuus on voitu järjestää haasteista huolimatta. Vuoden päästä puitteet voivat jo olla vallan toisenlaiset, samoin osallistujamäärä. Tilaisuuden myötä oma verkosto on laajentunut ja olen tutustunut lähemmin ihmisiin, joita aikaisemmin olen tuntenut vain pintapuolisesti.

Tilaisuuden tärkein anti oli kuitenkin se, että yhdessä saimme rukoilla Suomen ja kansakuntamme ajankohtaisten asioiden puolesta ja lisäksi mukana olevien paikkakuntien lähettämien rukousaiheiden puolesta.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Ilmastonmuutoksesta

Lämpimin tammikuu sataan vuoteen,Â eliÂ niin kauan kuin lämpötiloja on merkitty muistiin, pistää miettimään elämän tulevaisuutta maapallon päällä.

Valittujen Palojen maaliskuun 2008 numerossa listataan kaksikymmentä keinoa jarruttaa maapallon keskilämpötilan nousua. Luin jutun mm. sen vuoksi, että halusin saada objektiivisen kuvan omasta energiakäyttäytymisestäni. Miten siis selvisin testistä?

Selvisin omasta mielestäni yllättävän hyvin. Luetelluista keinoista omassa päivittäisessä käytössäni on neljätoista. Joitakin keinoja en voi saavuttaa, koska minulla ei esimerkiksi ole omakotitaloa, joten en ole voinut rakentaa ekotaloa enkä käyttää maalämpöä. Energiansäästölamput ovat olleet jo vuosia käytössä, minulla on tapana sammuttaa turhat valot ja korostan sitä myös muille perheenjäsenille, meillä on energiapihit kodinkoneet, en jätä varallaolovirtoja päälle yöksi, lajittelen, kierrätän enkä osta ruokakaupasta muovikasseja. Käytän paperikasseja niin kauan kuin ne kestävät, jonka jälkeen panen ne kierrätykseen.

Auto on minulle myös työväline. Ajan vähän kuluttavalla ja päästävällä dieselautolla ja noudatan jatkuvasti taloudellista ajotapaa. Maantiellä olen päässyt tähän mennessä 4,4 litraan sadalla kilometrillä ajotietokoneen mukaan, kaupungissakin alle seitsemään.

Asian tiedostaminen, omien käytäntöjen muuttaminen sen mukaisesti sekä oikea asenne voi olla jokaisen kansalaisen osuus tässä yhteisessä ponnistelussa haitallisia muutoksia vastaan.

Nuorissa on tulevaisuutemme

Vietin eilisen loppuillan nuortemme seurassa. Heille oli tullut kylään ja Kuopiossa käymään nuori kihlapari Helsingistä. Iloinen puheensorina täytti huoneiston. Istuin seitsemän nuoren kanssa illan pimentyessä. Minulle tarjottiin vihreää teetä ja kakkua. Vaihdettiin kuulumisia, nuoret katsoivat videopätkän ja avoimesta parvekkeen ovesta tulvi viilenevän elokuisen illan raikas tuoksu. Ihmeteltiin tyttäremme kasvavaa mahaa ja tyttäremme yritti hellävaroen saada ”piipero” potkimaan ja onnistuihan se. Muks!

Nämä nuoret ovat seurakunnan keskellä kasvaneita. Heidän arvonsa ovat kohdallaan. He arvostavat työtä, heillä on visioita, he kunnioittavat vanhempiaan ja menneitä sukupolvia, he harrastavat liikuntaa eikä tupakallaÂ tai alkoholilla ole sijaa heidän elämässään. He ovat sitoutuneita kristillisiin perusarvoihin nuoresta iästään huolimatta.

KD rakentaa suomalaista yhteiskuntaa kristinuskon hengellisten ja eettisten arvojen pohjalta. Ja niinkuin Villenpoika totesi (KD 16.8.2007) : ”KD ei voi koskaan luopua arvoistaan. Jos se luopuisi, se ei enää olisi kristillis-sosiaalinen vaikuttaja. Näistä arvoista keskusteleminen on suomalaisessa yhteiskunnassa juuri KD:n tehtävä. Kukaan muu ei sitä tee.”

KD tarvitsee juuri nyt toimintaansa mukaan kristillisiin perusarvoihin sitoutuneita nuoria, joilla on jo kokemusta ”vastavirtaan uimisesta”. Heidän visionsa, tuoreutensa, raikkautensa ja rohkeutensa me tarvitsemme. Me ”vanhat” tuomme sitten samaan kattilaan kokemuksemme.