Koulukiusaamisesta

Kuopion kaupunginvaltuusto kävi eilen valtuustoaloitteen pohjalta perusteellisen ja hyvän keskustelun koulukiusaamisesta ja sen ehkäisemisestä. Puheenvuoroissa korostuivat tekojen vakavuus ja pitkäaikaiset seuraukset uhrille. Aloite peräänkuulutti kaikkiin Kuopion kouluihin yhtenäistä toimenpideohjelmaa, joka aloitteen tekijöiden käsityksen mukaan edesauttaisi ongelmaan puuttumista ja sen ehkäisyä. Keskustelussa oli vahvasti esillä Pohjois-Karjalassa käytössä oleva malli, joka on vähentänyt kiusaamistapauksia merkittävästi.

Kuopion jokaisessa koulussa on käytössä jokin malli kiusaamista vastaan. Malleja on useita ja koulu on valinnut tietyn lähestymistavan ja koulun henkilöstö ja oppilashuolto on sitä harjoitellut vuosien saatossa. Työstä vastaa koulun rehtori, mutta työn onnistumiseksi on ratkaisevan tärkeää, että koko kouluyhteisö on siinä mukana ja että kaikki puhaltavat yhteen hiileen.

Koulukiusaaminen on edelleen valitettavan yleistä. Se tulee lähes jokaisen suomalaisen iholle. Meillä on kokemusta siitä joko henkilökohtaisesti, jonkun perheenjäsenen tai tuttavaperheen kautta. Kyse ei välttämättä ole fyysisestä pahoinpitelystä, joka täyttäisi rikoksen tunnusmerkistön, vaan hienovaraisemmasta psyykkisestä pahoinpitelystä, joka on huomattavasti hankalampi havaita.

Tiedän tapauksia, jossa kiusaaja on saanut mukaansa ryhmän muita luokan oppilaita yhtä oppilasta vastaan ja psyykkinen kiusanteko on jatkunut kuukausia, jopa toista vuotta, ennen kuin se on tullut esille. Sen esiintymismuotona voi olla moninainen jäynän teko luokkatilassa ennen opettajan saapumista luokkaan, mutta myös oppitunnin aikana kun opettajan huomio on kohdistunut muualle.

Pahimmassa tapauksessa kiusaaminen voi vaikuttaa kiusatun elämään kielteisesti. Kiusaaminen voi aiheuttaa uhrille lähtemättömiä traumoja ja se voi sairastuttaa vakavasti. Siksi meidän aikuisten tulee olla asian suhteen hereillä ja toimia itse vastuullisesti ja kunnioittavasti toisia ihmisiä kohtaan.

Maalittaminen somessa on erittäin huolestuttava ilmiö. Tähän me voimme jokainen vaikuttaa myönteisesti oman käyttäytymisemme kautta.

KD Kuopion tavoitteet valtuustokaudelle 2021-25

Me kristillisdemokraatit rakennamme Kuopiota, jossa on mahdollisuus vaikuttaa, ilo asua, käydä koulua, tehdä työtä ja nauttia eläkepäivistä. Peruspalveluiden turvaaminen koko Kuopion alueella on meille sydämen asia.

Päiväkotien, oppilaitoksien, työpaikkojen ja palvelukotien ilmapiiriä parannetaan kehittämällä yhteisöjen empatia- ja auttamistaitoja. Luonto, kulttuuri, liikunta ja monipuoliset harrastukset edistävät kaikenikäisten hyvinvointia. Yhteistyössä tahdomme huolehtia siitä, että hyvinvointia edistävät palvelut ovat kaikkien saatavilla.

Perheiden palveluja on vahvistettava tukemaan vanhemmuutta ja arjessa selviämistä. Jokaiselle lapselle on taattava ainakin yksi harrastus.

Ikäihmisten kotipalveluista tulee huolehtia yksilöllisen tarpeen mukaan. Omaishoitajien on saatava tarpeellinen tuki. Haluamme myös edistää yhteisöllistä perhekotiasumista.

Maahanmuuttajien aiempi koulutus ja osaaminen tulee olla mahdollista päivittää suomalaiseen työelämään soveltuvaksi. Onnistunut kotoutuminen tuo Kuopioon osaavia ja sitoutuneita työntekijöitä.

Kuopion pitää panostaa taitavaan hankintaosaamiseen. Kaupungin ulkopuolisten projektirahoitusten hakemista tulee jatkaa ja lisätä. Pk-yritykset sekä terveyttä ja hyvinvointia tukevat järjestöt tarjoavat laadukkaita tuotteita ja palveluita. Yhteistyössä edistämme työllisyyttä ja verotulojen karttumista.

Suuret tapahtumat – ja hieman pienemmät

Viimeisen kymmenen päivän aikana olen taas ollut tien päällä yli tuhannen kilometrin verran. Olen ollut kouluttamassa Haapavedellä ja Raahessa. Maanantaina 1.10. lähden Hämeenkyröön ja sitä seuraavalla viikolla Kouvolaan. Vierivä kivi ei sammaloidu…

Tänään selviää, mikä on Tehyn lopullinen vastaus kunta-alan palkkaratkaisuun, jonka lähi- ja perushoitajien ammattijärjestö Super jo hyväksyi keskiviikkona selvällä enemmistöllä 32-4. Sain juuri tiedon, että Tehy on hylännyt sopimuksen! Mitä nyt tapahtuu? Ajautuuko Tehy lakkoon ja jos ajautuu, mikä meni vikaan?

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kiirehti reilu viikko sitten sanomaan, ettei hänen puolueensa suinkaan luvannut vaalien alla hoitajille lisää palkkaa 500 euroa kuukaudessa. Häntä säesti hyvin pitkäaikainen vaikuttaja, kansanedustaja Ben Zyskowicz. Ei Kokoomus luvannut - vai lupasiko sittenkin?

Itse olin kansanedustajaehdokkaana mukana Tehyn järjestämässä paneelissa, jossa Kokoomuksen ehdokkaat hyvin selkeästi tuon summan lupasivat, mikäli kansa antaa heille mandaatin ja valtaa. Tässä nyt jälleen istutaan sormi suussa ja mietitään, miten tässä näin kävi? Katteettomat lupaukset synnyttivät epärealistisia odotuksia. Ei voi olla oikein, että vaalit voitetaan katteettomilla lupauksilla, joista sitten taikurin lailla kiemurrellaan irti vaalien jälkeen ja pestään kädet Pilatuksen tavoin kun maa ajautuu jälleen yhtä turhaa lakkoa kohti! Voittaako tässä kukaan? Ei voita. Kunnat ovat jo nyt hyväksytyn sopimuksen kanssa vaikeuksissa ja valtiolta ei heru lisäeuroja. Asetelma ei lupaa hyvää. Tehy lankesi Kokoomuksen virittämään ansaan ja siitä koituvan laskun maksamme sinä ja minä. Toivon viimeiseen asti, ettei lakkoa tule!

Lopuksi omaa elämääni mullistavaan tapahtumaan: Minusta ja vaimostani Riitasta tuli eilen illalla isovanhempia, kun tyttäremme Jenny synnytti kauniin tytön kolme viikkoa ennen laskettua aikaa. Tänään kävimme Jumalan luomistyötä ihastelemassa lasioven takaa. Siinä hän makasi äitinsä sylissä raukeana aterian jälkeen ja jaksoi juuri ja juuri pitää vasemman silmänsä auki. Mikä ihastuttava näky! Tultuani kotiin ajattelin, että entistä määrätietoisemmin haluan pitää itseäni hyvässä kunnossa, sillä tahdon olla mukana seuraamassa tämän pienen ihmisen kasvua ja kehitystä ja siten omalla osuudellani liittää hänet sukupolvien ketjuun. Tervetuloa maailmaan, sinä ihana ihminen!

(Koulu)kiusaamisesta ja väkivallasta

Alkavalla viikolla maamme koulut aloittavat työskentelynsä uuden lukuvuoden merkeissä. Tosin jotkut koulut ovat aloittaneet aherruksensa jo tällä viikolla ja pitävät siten hieman pidemmän joululoman.

Savon Sanomat tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen tänään ilmestyneessä numerossaan. MLL:n laajan tutkimuksen mukaan vain puolet kiusatuiksi tulleista oppilaista kertoo kiusaamisesta vanhemmilleen ja vielä harvempi opettajalle. Saman tutkimuksen mukaan noin joka viides koululainen joutuu vähintään satunnaisesti kiusaamisen kohteeksi ja joka kymmenes näkee joka päivä kiusaamista koulussa.

Koulukiusaaminen on edelleen hälyttävän yleinen ongelma Suomen kouluissa. Stakesin joka vuosi tekemä Kouluterveyskysely osoittaa, että seitsemää prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista kiusataan vähintään kerran viikossa. Jatkuvan kiusaamisen kohteeksi joutuu 5-10 prosenttia peruskoulun oppilaista.

Ongelmaa ollaan nyt lähestymässä uudella tavalla ns. vertaissovittelun kautta. Siinä tilanteet pyritään selvittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opettajien valitsemat, sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat kiistan osapuolia löytämään itse ratkaisun. Sovitteluun on kehitetty yksinkertainen kaava, jonka avulla sovittelijat rohkaisevat riitapukareita kertomaan, mitä tapahtui ja miltä heistä tuntui. Sen jälkeen riitapukarit pohtivat yhdessä, miten riidan voisi ratkaista. Jos sopu ei synny vertaissovittelussa, asia siirtyy takaisin oppilaat sovitteluun lähettäneen opettajan vastuulle ja tarvittaessa edelleen rehtorille. Malli on siis ratkaisukeskeinen, ei rankaisukeskeinen, ja samalla se opettaa molempia osapuolia samaistumaan toiseen ja toisen tunteisiin.

Entä mitä tapahtuu suomalaisilla työpaikoilla? Siellä on aikuisia ihmisiä, jotka kuitenkin hämmästyttävän usein käyttäytyvät kuten yläkouluikäiset. Voisiko tai pitäisikö vertaissovittelumallia ottaa käyttöön myös työpaikoilla? Varhaisella puuttumisella voitaisiin ehkäistä tulehtuneita ihmissuhteita ja työpaikkakiusaamista ja sitä kautta parantaa työpaikkojen yleistä ilmapiiriä ja myötävaikuttaa ihmisten jaksamiseen, työn tuottavuuteen ja jopa Suomen kilpailukykyyn ja talouteen.

Kun lomat loppuvat ja työnteko jälleen alkaa, muistakaamme että monet arvokkaat asiat ovat edelleen ilmaisia – hymy, rohkaiseva sana tai hyväksyvä ja anteeksiantava kädenpuristus ei edelleenkään maksa mitään, mutta se voi olla toiselle arvokkain asia sen päivän aikana.

Miten lapselle kehittyy hyvä itsetunto?

Tiistain lehdessä oli kaksi uutista, jotka eivät mitenkään liittyneet toisiinsa ja kuitenkin niillä oli yhtymäkohtia keskenään.

Saksassa 18-vuotias entinen oppilas hyökkäsi kouluunsa haavoittaen yhdeksää ihmistä ja tappaen lopuksi itsensä. Motiiviksi teolleen nuori mies ilmoitti koston. Hän halusi kostaa opettajilleen, koska hän koki, että ainut asia joka hänelle opetettiin kunnolla koulussa, oli se, että hän on luuseri. Hän koki, että koulussa saamansa opetus oli syönyt hänen itsetuntonsa ja se synnytti hänessä vihaa ja kostonhalua.

Toinen uutinen kertoi, että suuresti arvostamani lastenpsykiatri Jari Sinkkoselle oli annettu Suomen Unicefin tämän vuoden Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustus. Palkitsemistilaisuudessa Sinkkonen kiteytti lapsen hyvän itsetunnon kehittymisen näin: Hyvää itsetuntoa ei rakenneta tyhjällä kehuskelulla, mutta jos lapsi on pyrkinyt johonkin ja sen myös saavuttanut, siitä pitää antaa palautetta. Silloin kehut osuvat kohdalleen.

Tämä pani minut jälleen kerran pohtimaan vanhemmuuden vaikeutta. Siinä tapahtuneet laiminlyönnit ja virheet voivat pahimmillaan aiheuttaa suurta kärsimystä monta sukupolvea eteenpäin. Toisaalta hyvä vanhemmuus on kuin tiedolla ja taidolla sijoitettu pääoma – se tuottaa hedelmää tuleville sukupolville. Olen sitä mieltä, että lasten kasvattaminen ja ohjaaminen on vaikein ja haastavin tehtävä, mitä kenellekään ihmiselle on koskaan annettu.

© 2024 Björn Cederberg, 73 - Sydämellä ja kokemuksella - Arvojen pohjalta