Björn Cederberg, 73

(Koulu)kiusaamisesta ja väkivallasta

Alkavalla viikolla maamme koulut aloittavat työskentelynsä uuden lukuvuoden merkeissä. Tosin jotkut koulut ovat aloittaneet aherruksensa jo tällä viikolla ja pitävät siten hieman pidemmän joululoman.

Savon Sanomat tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen tänään ilmestyneessä numerossaan. MLL:n laajan tutkimuksen mukaan vain puolet kiusatuiksi tulleista oppilaista kertoo kiusaamisesta vanhemmilleen ja vielä harvempi opettajalle. Saman tutkimuksen mukaan noin joka viides koululainen joutuu vähintään satunnaisesti kiusaamisen kohteeksi ja joka kymmenes näkee joka päivä kiusaamista koulussa.

Koulukiusaaminen on edelleen hälyttävän yleinen ongelma Suomen kouluissa. Stakesin joka vuosi tekemä Kouluterveyskysely osoittaa, että seitsemää prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista kiusataan vähintään kerran viikossa. Jatkuvan kiusaamisen kohteeksi joutuu 5-10 prosenttia peruskoulun oppilaista.

Ongelmaa ollaan nyt lähestymässä uudella tavalla ns. vertaissovittelun kautta. Siinä tilanteet pyritään selvittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opettajien valitsemat, sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat kiistan osapuolia löytämään itse ratkaisun. Sovitteluun on kehitetty yksinkertainen kaava, jonka avulla sovittelijat rohkaisevat riitapukareita kertomaan, mitä tapahtui ja miltä heistä tuntui. Sen jälkeen riitapukarit pohtivat yhdessä, miten riidan voisi ratkaista. Jos sopu ei synny vertaissovittelussa, asia siirtyy takaisin oppilaat sovitteluun lähettäneen opettajan vastuulle ja tarvittaessa edelleen rehtorille. Malli on siis ratkaisukeskeinen, ei rankaisukeskeinen, ja samalla se opettaa molempia osapuolia samaistumaan toiseen ja toisen tunteisiin.

Entä mitä tapahtuu suomalaisilla työpaikoilla? Siellä on aikuisia ihmisiä, jotka kuitenkin hämmästyttävän usein käyttäytyvät kuten yläkouluikäiset. Voisiko tai pitäisikö vertaissovittelumallia ottaa käyttöön myös työpaikoilla? Varhaisella puuttumisella voitaisiin ehkäistä tulehtuneita ihmissuhteita ja työpaikkakiusaamista ja sitä kautta parantaa työpaikkojen yleistä ilmapiiriä ja myötävaikuttaa ihmisten jaksamiseen, työn tuottavuuteen ja jopa Suomen kilpailukykyyn ja talouteen.

Kun lomat loppuvat ja työnteko jälleen alkaa, muistakaamme että monet arvokkaat asiat ovat edelleen ilmaisia – hymy, rohkaiseva sana tai hyväksyvä ja anteeksiantava kädenpuristus ei edelleenkään maksa mitään, mutta se voi olla toiselle arvokkain asia sen päivän aikana.

Back on track eli takaisin radalla

Tänä kesänä on tapahtunut niin monta tavallisuudesta poikkeavaa asiaa, että suoraan sanoen olen unohtanut tämän kirjoittamisen. Tänään havahduin jälleen erään sähköpostin kautta. Mietin ensimmäistä kertaa vakavissani, pitäisikö hankkia kommunikaattori, jotta voisin kirjoittaa myös silloin kun en ole oman tietokoneeni äärellä.

Viimeisen puolentoista viikon aikana olemme vaimoni kanssa olleet muuttamassa kaikkien kolmen lapsemme ja yhden vävymme tavaroita heidän muuttaessaan Porvoosta, Helsingistä ja Jyväskylästä takaisin Kuopioon. Näin olemme myötävaikuttaneet siihen, että Kuopion kaupungin väkiluku on kasvanut neljällä ja lokakuun lopulla vielä yhdellä, kun ensimmäinen lapsenlapsemme syntyy. Tätä menoa Kuopiossa ylitetään piankin 100 000 asukkaan raja!Â 😉

Heinäkuun jälkimmäisellä puoliskolla olimme viikon Kyproksen Pafoksella, jossa meillä on ystäviä. Tarkoituksenamme oli viettää lomaa, mutta pari viikkoa ennen lähtöä suunnitelmamme muuttui ja päädyimme osallistumaan Esa Saarisen seminaariin, joka sattui olemaan juuri samalla viikolla. Mukana luennoimassa oli myös Pekka Himanen ja minulla oli mahdollisuus käydä useampi keskustelu kummankin filosofin kanssa. Iloitsin sekä näistä keskusteluista että koko seminaarista, joka antoi minulle paljon uusiaÂ ajatuksia ja Â pohdintaa omaan työhöni kouluttajana. Oman kokemukseni perusteella rohkenen suositella seminaaria kaikille, jotka eivät pelkää ajatella uusia ajatuksia. Samalla saimme kyllä aurinkoa ja lämpöä tarpeeksi asti ja ennätimme tavata ystäviämmekin. Arjen huolet olivat kaukana mielestä. Lähes täydellinen viikko siis.

Eilen täytin kalenteriani syksylle. Lokakuu on jo aivan täynnä koulutuksia ja varauksiaÂ Â on jo tammikuulle 2008 asti. Lokakuun lopussa ja marraskuun alussa käydään vilkasta keskustelua Kuopion kaupungin budjetista vuodelle 2008 ja lisää säpinää syksylle tuo Kuopion kaupungin ja Karttulan kunnan PARAS-aiheiset neuvottelut, jotka pyörähtävät käyntiin jo tässä kuussa.

Iltauutisten yhtenä pääaiheena oli eilen pörssikurssien huomattava lasku koko maailmassa. Lasku lähti liikkeelle Aasiasta ja se vaikutti myös Helsingin pörssissä noteerattaviin osakkeisiin laskevasti, vaikka onkin järjellisesti vaikea perustella miksi näin tapahtuu. Yksi johtopäätös on ainakin se, että globaalitalous on tosiasia. Tavallisen asuntovelallisen ja osakesäästäjän kukkaroon vaikuttaa merkittävällä tavalla se, mitä maailmassa tapahtuu. Voi perustellusti kysyä, mitä tekemistä USA:n asuntolainapolitiikalla on suomalaisen asuntovelallisen kanssa? Ei äkkiä ajatellen paljoakaan ja kuitenkin on. Juuri siksi, että olemme osa tätä globaalia taloutta.

Viikko sitten kävimme vaimoni kanssa päiväseltään Kotkassa tervehtimässä Esko ja Kaarina Almgrenia. Maittavan lounaan jälkeen saimme Eskon asiantuntevalla opastuksella tuntumaa Kotkan kaupungin menneisyyteen ja nykypäivään pari tuntia kestäneen kiertoajelun aikana. Nautimme suuresti keskusteluistamme isäntäpariskunnan kanssa, joka tuntee sekä Suomen poliittisen lähihistorian että KD:n vaiheet 1970-luvulta tähän päivään.

Vielä on yksi kesäkuukausi jäljellä. Nauttikaamme siitä, sillä kokemuksen mukaan edessämme on pitkä syksy ja talvi.

”Time flies by” sanoo engelsmanni

Olen ollut yllättynyt siitä, kuinka työlääksi tämä kevät ja alkukesä muodostui. Syksystä ja talvesta toki osasin odottaa kiireistä aikaa, mutta en ihan sitä, että tiukka aikataulu jatkuu kesäkuun loppuun asti.

Maalisvaalien jälkeen allakka täyttyi aika nopeasti koulutusrupeamilla. Vaalien jälkeisen viikon sain hieman hengähtää, mutta sen jälkeen onkin sitten menoa riittänyt. Lenkkeilyn aloitin talven jälkeen 13.4. ja pääsin jo kohtalaisen hyvään vauhtiin, kunnes sitten 7.5. jälkeen tuli lähes kahdeksan viikon mittainen tauko. Miksi? Aikataulu vain oli sellainen, ettei säännöllinen liikunta onnistunut ja kun pari kolme viikkoa jää väliin, voittaa laiskuus herkästi kurinalaisuuden.

Maaliskuun lopustaÂ olen kouluttanut Kuusankoskella, Ikaalisissa, Raahessa, Pulkkilassa ja Haapavedellä. Paljon ajamista, mutta siitä minä pidän, joten se ei minua rasita. Erilaisia kursseja, monenlaisia ihmisiä. Yhteisenä nimittäjänäÂ työttömyys ja sitä seuraavat vaikeudet ja haasteet. Työsarkaa riittää ja pitkiä työpäiviä tulee tehtyä.

Seurakunnassa on ollut mielenkiintoinen kevätkausi. Ulkomaalaisia opiskelijoita on ollut paljon ja heillä monenlaista avun tarvetta. Tulijoita ja menijöitä on ollut paljon. Aikaa lepoon on ollut vaikea löytää. Aina on ollut se seuraava asia, johon on täytynyt tarttua.

Kuopion paikallispolitiikassa on myös ollut vilkas kevät. Kovaa vääntöä on ollut Kuopion kaupungin taloudesta ja siitä, miten sitä voisi vakauttaa poliittisten ryhmien keskinäisellä sitouttavalla sopimuksella. Täkäläisissä lehdissä on myös keskusteltu siitä, onko Kuopiossa riittävän napakkaa johtajuutta ja toimiiko virkamiesten ja poliittisten johtajien välinen yhteistyö. Nyt on ainakin yksi kaupungin superjohtaja julkisesti ilmoittanut olevansa hakeutumassa muualle kun sopiva supervirka löytyy.

PARAS-hanke luo myös paineita kunnissa sekä eriasteisten yhteistyömallien kehittämiseen että suorien kuntaliitosten solmimiseen. Kuopion virkamiesjohto ja poliittiset päättäjät halajavat kuntaliitosta Siilinjärven kanssa, mutta Kallansiltojen pohjoispuolella tätä vastustetaan jyrkästi vedoten siihen, että Siilinjärven palvelut huononisivat. Todellisuudessa vaakakupissa painanevat eniten omat intressit ja omien vaikutusmahdollisuuksien heikkeneminen. Ihminen on pohjimmiltaan raadollisen itsekäs. Vaikka kilpailukyvyn kannaltaÂ liitos olisi järkevä, sitä vastustetaan vedoten voimakkaita tunteita herättäviin kiistanalaisiin seikkoihin, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun.

Nyt Kuopion kaupunki on suunnannut katseensa etelään ja länteen. Karttulan kunnan kanssa alkaa mahdollisen liitoksen selvitystyö heti kesälomien jälkeen. Kuntakentässä on luvassa suuria muutoksia tulevina vuosina ja nämä muutokset ja yhteistyökuviot työllistävät reippaasti myös kunnanhallituksia jaÂ -valtuustojaÂ sekä näidenÂ alaisia lautakuntia.

Heinäkuun alun myötä aikatauluni on väljempi, mutta lomaa pääsenÂ viettämään vasta loppupuolella kuuta. Ennen sitä on seurakunnan kesäjuhlien valmistelut. Lenkkeilemään olen jo ehtinyt ja viime lauantaina juoksin seitsemän kilometriä aikaan 41′ 50”. Tavoitteena oli juosta tänäkin vuonna puolikas maraton, mutta se taitaa jäädä päällekkäisyyksien vuoksi.

Minustako KD:n varapuheenjohtaja?

Minua on pyydetty laittamaan kotisivuilleni näkyviin ominaisuuksia, jotka tekevät minut hyväksi varapuheenjohtajaksi. Olen luonteeltani vaatimaton enkä ole tottunut itseäni kehumaan. Nyt se varmaan on syytä tehdä kun kerran olen kisaan lähtenyt.

Samuli Rissanen KD-lehdestä haastatteli minua tänään ja juttu on luettavissa seuraavasta lehdestä. Henkilöprofiilini löytyy etusivun linkin alta, joten kirjoitan tähän vain mielestäni keskeisimmät meriittini.

1. Olen onnellisesti avioliitossa vuodesta 1979 ja tämän kuun lopussa tulee 28 vuotta täyteen. Meillä on kolme aikuista lasta, poika ja kaksi tytärtä, jotka ovat syntyneet vuosina 1981, 1983 ja 1987. Keskimmäinen lapsistamme on jo naimisissa. Olemme onnistuneet kasvattajan tehtävässämme sen verran hyvin, että kaikki lapsemme edelleen mielellään tulevat käymään ja avoimesti osoittavat kiintymystään. Se on tämän päivän maailmassa iso meriitti! Vaimoni on kotitalousopettaja ja Kotitalousopettajien liiton puheenjohtaja. Tämän lukuvuoden hän on työskennellyt Kuopion kristillisen koulun rehtorina. Syksyllä hän palaa omaan virkaansa ja samalla koulunsa apulaisrehtorin tehtävään.

2. Olen syntynyt Vaasassa, siellä kasvanut ja kouluni käynyt. Äidinkieleni on ruotsi, joka on ollut monelle yllätys, koska puhun virheetöntä suomea eikä ruotsinkielistä korostusta puheessani ole. Lisäksi puhunÂ erittäin hyvääÂ englantia, jonkin verran saksaa ja unkarin kielen alkeita. Käytän englannin kieltä työssäni jatkuvasti. Pystyn keskustelemaan ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten kanssa käyttäen äidinkieltäni. Maailmalla liikkuessa englannin kielestä on valtava hyöty. Olen asunut vuoden Unkarissa ja neljä kuukautta USA:ssa. Vuoden 2006 toukokuussa olin opettamassa ja kouluttamassa Ugandassa ja Keniassa.

3. Minulla on riittävä ja monipuolinen koulutus ja työkokemus. Olen valmistunut lääkäriksi Oulun yliopistosta 1985 ja sitä ennen valmistunut Pohjoismaisesta raamattukoulusta (3-vuotinen koulutus) 1980. Varusmiespalvelukseni suoritin Tammisaaressa (Uudenmaan Prikaati) ja Hangossa (Hangon Rannikkopatteristo) 1980-1981. Olen tehnyt työtä työterveyslääkärinä Oulussa 1986 ja Siilinjärvi-Kuopio -akselilla 1987-1999 KYSin palveluksessa ja sen jälkeen myös Vaasassa. Olen suorittanut pastoritutkinnon USA:ssa 1995 ja minut on vihitty pastoriksi 1.7.1995. Olen toiminut Kuopion Raamattu Puhuu -seurakunnan pastorina vuodesta 1993,Â lukuun ottamatta aikaani Unkarissa. Myös lääkärintyössäni olen toiminut yksikköni johtajana ja minulla on yli 15 vuoden kokemus johtajuudesta. Vuonna 1994 minut valittiin vuoden lääkäriksi Itä-Suomessa. Tällä hetkellä toimin kouluttajan ja pastorin tehtävissä. Olen tehnyt yhteistyötä CimsonÂ Oy:n (www.cimson.fi)Â kanssa jo kuuden vuoden ajan ja lääkärinÂ ominaisuudessaÂ kiertänyt maata kouluttamassa työttömiä. Lisäksi olen toiminut luennoitsijana eri yrityksissä ja tilaisuuksissa.Â Olen Kuopion kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2005 ja KD:n valtuustoryhmän puheenjohtaja heti alusta alkaen. Bjarne Kallis kertoi minulle alkuvuodesta saaneensa kuopiolaiselta kansanedustajalta kehuja työstäni ryhmän johdossa sekä ryhmämme toiminnasta.

4. Olen ahkera ja paneudun tehtäviini mahdollisimman hyvin. OlenÂ kurinalainen ja olen oppinut pitämään haasteista, koska ne pitävät minua liikkeellä. Olen päämäärätietoinen ja nautin uuden oppimisesta. Olen myös erittäin yhteistyökykyinen ja -haluinen. Filosofiani on, että parempi tehdä nyt kun vielä pystyy kuin katua sitten kun ei enää kykene mukana olemaan. Ihmisen elämä on lyhyt ja haluan kertoa tarinoita lapsenlapsilleni. Mottoni on: Ora et labora (rukoile ja tee työtä).

5. Pidän huumorista, liikunnasta (9/06 puolimaraton aikaan 2:02), itseni haastamisesta, hyvästä ruoasta, siisteydestä, arjen rutiineista. En pidä epäjärjestyksestä, lupausten pettämisestä, tämän nykyisen maailman hengestä, joka kääntää asiat ylösalaisin ja tekee valkoisen mustaksi ja mustan valkoiseksi, hyvän pahaksi ja pahan hyväksi.Â

6. Olin lapsena kuolla vakavaan palovammaan. OlenÂ oman elämäni sankari ja kovalla työllä olen saavuttanutÂ paljon. Koen kuitenkin olevani aivan tavallinen ihminen ja minun on helppo olla ihmisten seurassa, joita elämä on kohdellut kaltoin. Osaan olla myös salamavalojen räiskeessä. Olen helposti lähestyttävä ja mieleltäni lempeä.

7. Osaan olla myös tiukka ja vaativa kun siihen on tarvetta. En ole pitkävihainen ja mielestäni anteeksiantoÂ on edelleen paras työkalu kestäviä ihmissuhteita rakennettaessa.Â Â Â Â

Alkoholijuomat ovat markkinoilla laittomasti

Näin todetaan tänään ilmestyneessä Savon Sanomien etusivun jutussa, jonka otsikko on ”Viinan vaarallisuus vahvistui”. Uuden tutkimusraportin perusteella alkoholin valmistus, myynti ja anniskelu rikkovat EU:n elintarvikeasetusta.

Miksikö? Siksi, että alkoholijuomat on nyt todistettu syöpävaarallisiksi. EU:n jäsenmaiden hyväksymä yleinen elintarvikeasetus määrittelee alkoholijuomat elintarvikkeiksi, jotka eivät saa olla terveydelle haitallisia. Koska elintarvikeasetuksessa ei ole alkoholin osalta poikkeussäännöstä, alkoholijuomat ovat markkinoilla laittomasti, toteaa hallitussihteeri Ismo Tuominen, joka on tutustunut kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen IARC:n tuoreeseen raporttiin. Tuomisen mukaan keskustelu kohtuukäytöstä ja väärinkäytöstä sortuu nyt omaan mahdottomuuteensa. Olemme tilanteessa, jossa liikaa onkin yksi viinilasillinen tai iso tuopillinen entisen parin annoksen sijaan.

Raportti herättää monia kiusallisia kysymyksiä. Onko suomalainen yhteiskunnallinen ajattelu ja päätöksenteko niin tieteellistynyt, ettei maalaisjärjelle ole enää tilaa? Pitääkö kaikille ilmiöille saada tieteellistä näyttöä ennen kuin uskalletaan tehdäÂ oikeita päätöksiä ja uskalletaanko siltikään? AiheutetaankoÂ 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneelle sukupolvelle uusavuttomuutta, kunÂ yhteiskunnanÂ viesti on ettei maalaisjärkeen voi luottaa, vaan kaikkeen on saatava tieteellinen dokumentointi? Järjen käyttö on edelleen sallittua, jopa toivottavaa, ja sokea Reettakin ymmärtää,Â että alkoholi on ihmiselle vaarallinen aine. Kaiken muun haitallisen vaikutuksensa ohella se nyt todistettavasti aiheuttaa myös syöpää.

Suomen tuore hallitus menetti kultaisen mahdollisuutensa. Asiantuntijat sanoivat, että alkoholijuomien hintoja tulee nostaa 20 %, jotta sillä olisi kulutusta hillitsevä vaikutus. 10% ei siihen riitä, tarvitaan 20%:n korotus. Mitä hallitus teki? Korotti alkoholi- ja tupakkaveroa 1,8 %, joka on puhtaasti kosmeettinen korotus ilman minkäänlaista kulutusta hillitsevää vaikutusta. Joku saattaa tietysti argumentoida, ettei alkoholiveron korotus 20 %:lla hillitse kulutuksen kasvua. Vastaan tähän, ettei ehkä hillitsekään niiden suurkuluttajien juomista, joista on jo tullut alkoholisteja. Mutta nuorten juomista se kyllä hillitsee, ellei sitten vanhemmat kustanna lastensa juomisen. Sitäkin jo Suomessa tapahtuu. Käytäntö on osoittanut, että Suomessa alkoholin kulutusta voidaan hillitä vain kahdella keinolla: saatavuudella ja hinnalla. Siinä valossa peruspalveluministeri Paula Risikon toteamus ”tutkimuksista tulee välittää mahdollisimman kattavasti tietoa, jotta jokainen pystyy tekemään oman ratkaisunsa alkoholin käytön suhteen”Â on pelkkää poliittista liturgiaa ja saamatonta vastuun pakoilua.

Kannatan lämpimästi Tuomisen ajatusta siitä, että alkoholijuomat pitää meillä luokitella samaan ryhmään asbestin, arseenin, bentseenin ja kuusiarvoisen kromin kanssa. Silloin niitä ei saisi ihmisille elintarvikkeina myydä. Jos ei maalaisjärjellä argumentointi riitä, otetaan sitten tieteellinen näyttö avuksi. Riittääkö sekään, jos asenne on se ettei haluta kuunnella?

Hallituskuviot

Eduskuntavaalit on käyty ja parhaillaan hallitustunnustelija Matti Vanhanen valmistautuu julkistamaan ne neljä puoluetta, jotka hän annettujen vastausten tai muiden syiden perusteella katsoo soveliaiksi aloittamaan varsinaiset hallitusneuvottelut.

Radion aamu-uutisissa annettiin ymmärtää, että pienistä puolueista Vanhanen on kelpuuttamassa mukaan RKP:n ja vihreät, sen sijaan hallitusovi olisi sulkeutumassa jälleen kerran kristillisdemokraateilta. Perustellusti voi kysyä: Miksi? Vihreiden mukaan ottaminen synnyttää tietyn riskin siitä, että hallitusrivi ei pysy yhtenäisenä esimerkiksi energiapäätöksiä tehtäessä. Kristillisdemokraatit ovat antamissaan vastauksissa selkeästi lähempänä tulevan hallituksen pääpuolueiden linjauksia kuin vihreät. Näin ollen tulee olemaan varsin mielenkiintoista kuulla Vanhasen perustelut vihreiden valinnalle, jos näin käy.

Valinta kun ei objektiivisesti voi perustua mielikuviin ja henkilökohtaiseen preferenssiin, vaan näyttöön osaamisesta ja sitoutumisesta arvoihin yhteiskunnan rakentamiseksi. Varsin pian olemme hivenen viisaampia tässä asiassa – tai sitten ei.

Vaalisunnuntaina 18.3.2007

Näin vaalityö on tältä erää tehty jaÂ tunnin päästäÂ tulevat tulokset ennakkoäänistä. Eilen oli upea päivä ja tein työtä koko päivän aina sunnuntain puolelle asti. Puoleltaöin olin vielä Kuopion torilla juttelemassa ihmisten kanssa ja syntyi useita hienoja keskusteluja.

Kohta on aika suunnata vaalivalvojaisiin Kuopion hotelli Cumulukseen alkaen klo 19.30. Tervetuloa mukaan!

Kaikkeni olen antanut. Tästä ”koneesta” ei olisi saanut enää lisää tehoa irti. Paremmin ja tehokkaammin olisi voinut työtä tehdä, mutta eiÂ ilman suurempaa ja organisoidumpaa tukiryhmää. Tämän tiedän nyt mahdollista seuraavaa kertaa varten.

Lopuksi tahdon kiittää kaikkiaÂ tukiryhmäni jäseniä, heitä jotka ovat auttaneet minua tavalla tai toisella, heitä jotka ovat kantaneet minua rukouksissaan, kaikkia minua rohkaisseita ystäviä ja tuntemattomiakin sekä kaikkia heitä, jotka ovat äänensä minulle antaneet. Tahdon tehdä parhaani ollakseni jatkossakin luottamuksenne arvoinen!

Sydämellisin kiitoksin,

Â Björn Â