Alkavalla viikolla maamme koulut aloittavat työskentelynsä uuden lukuvuoden merkeissä. Tosin jotkut koulut ovat aloittaneet aherruksensa jo tällä viikolla ja pitävät siten hieman pidemmän joululoman.
Savon Sanomat tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen tänään ilmestyneessä numerossaan. MLL:n laajan tutkimuksen mukaan vain puolet kiusatuiksi tulleista oppilaista kertoo kiusaamisesta vanhemmilleen ja vielä harvempi opettajalle. Saman tutkimuksen mukaan noin joka viides koululainen joutuu vähintään satunnaisesti kiusaamisen kohteeksi ja joka kymmenes näkee joka päivä kiusaamista koulussa.
Koulukiusaaminen on edelleen hälyttävän yleinen ongelma Suomen kouluissa. Stakesin joka vuosi tekemä Kouluterveyskysely osoittaa, että seitsemää prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista kiusataan vähintään kerran viikossa. Jatkuvan kiusaamisen kohteeksi joutuu 5-10 prosenttia peruskoulun oppilaista.
Ongelmaa ollaan nyt lähestymässä uudella tavalla ns. vertaissovittelun kautta. Siinä tilanteet pyritään selvittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opettajien valitsemat, sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat kiistan osapuolia löytämään itse ratkaisun. Sovitteluun on kehitetty yksinkertainen kaava, jonka avulla sovittelijat rohkaisevat riitapukareita kertomaan, mitä tapahtui ja miltä heistä tuntui. Sen jälkeen riitapukarit pohtivat yhdessä, miten riidan voisi ratkaista. Jos sopu ei synny vertaissovittelussa, asia siirtyy takaisin oppilaat sovitteluun lähettäneen opettajan vastuulle ja tarvittaessa edelleen rehtorille. Malli on siis ratkaisukeskeinen, ei rankaisukeskeinen, ja samalla se opettaa molempia osapuolia samaistumaan toiseen ja toisen tunteisiin.
Entä mitä tapahtuu suomalaisilla työpaikoilla? Siellä on aikuisia ihmisiä, jotka kuitenkin hämmästyttävän usein käyttäytyvät kuten yläkouluikäiset. Voisiko tai pitäisikö vertaissovittelumallia ottaa käyttöön myös työpaikoilla? Varhaisella puuttumisella voitaisiin ehkäistä tulehtuneita ihmissuhteita ja työpaikkakiusaamista ja sitä kautta parantaa työpaikkojen yleistä ilmapiiriä ja myötävaikuttaa ihmisten jaksamiseen, työn tuottavuuteen ja jopa Suomen kilpailukykyyn ja talouteen.
Kun lomat loppuvat ja työnteko jälleen alkaa, muistakaamme että monet arvokkaat asiat ovat edelleen ilmaisia – hymy, rohkaiseva sana tai hyväksyvä ja anteeksiantava kädenpuristus ei edelleenkään maksa mitään, mutta se voi olla toiselle arvokkain asia sen päivän aikana.