Björn Cederberg, 73

Pääsiäinen meni – ja sotkuja tuli

Pääministeri Sanna Marin (sd) puolusti hallituksensa alkutaipaleella avustaja-armeijaansa sillä, että tällä luodaan puitteet laadukkaalle lainvalmistelulle. Hallitus oli monta viikkoa valmistellut lakia kansalaisten liikkumisrajoituksista, joiden oli tarkoitus tulla voimaan jo ennen Pääsiäistä. Laki kuitenkin tyssäsi Perustuslakivaliokuntaan (PLV). Sutta ja sekundaa siis tuli. Runsaslukuisesta avustajakunnasta ei ollut mitään hyötyä.

Kun liikkumisrajoitukset menivät puihin, Marin jatkoi puhumalla exit-strategiasta. Ikäänkuin nyt jo olisimme voiton puolella koronan suhteen. Emme ole. Riskiryhmien jälkeen olemme vasta rokottamassa 70+ -ikäisiä. On vielä pitkä matka siihen, että suuret kansalaisryhmät saavat rokotteensa. Siihen menee vielä ainakin kaksi kuukautta.

Marin puhui myös mahdollisesta koronan neljännestä aallosta, ettei voi sulkea sitä pois. Ei varmaan voikaan sulkea sitä pois, mutta tulee sellainen vaikutelma, että asioita heitetään nyt pöydälle vain siksi, että lainvalmistelun epäonnistuminen ja arvovaltatappio siinä unohtuisi mahdollisimman nopeasti. No, tämä sotku näkyy jo Marinin ja hänen puolueensa kannatuksen laskuna.

Tänään eduskunnan kansliatoimikunta pidätti virasta VTV:n pääjohtaja Tytti Yli-Viikarin poliisitutkinnan ajaksi. Yli-Viikari ei itse näe tehneensä mitään väärää. Ylitarkastajan kahden vuoden palkka ilman työvelvoitetta meni sekin Yli-Viikarin mielestä oikein. VTV:n ylimmän johdon tulkinnan mukaan työn tekeminen ei kuulu virkamiehen tehtäviin. Sillä lailla – aivan uusi oivallus työttömyysongelman ratkaisemiseksi. Maksetaan vain palkkaa ilman työvelvoitetta. Todella kätevää! Näin asian ratkaisee VTV!

Kuntavaaleissa valtuutetuiksi valitut ja varapaikalle jääneet joutuvat tekemään ilmoituksen vaalirahan käytöstä tälle samaiselle VTV:lle. Ei ihme, jos tämä koetaan kyykyttämisenä. Samaan aikaan VTV:n johto pelaa aivan omilla säännöillään. Miten sanotaankaan Isossa Kirjassa: ”Ota ensin malka (=hirsi) omasta silmästä, niin näet ottaa rikan veljesi silmästä”.

Mitähän tapahtuu loppuviikon aikana?

Pitkäperjantai ja Pääsiäinen

Pääsiäinen on minulle henkilökohtaisesti tärkeämpi kristillinen juhla kuin joulu. Olen vuosikymmenet vierastanut jouluun liitettyä kaupallisuutta joululahjoineen kaikkineen. Toki siinä on symboliarvonsa, mutta kuitenkin. Pääsiäiseen liittyy jossakin määrin kaupallisuutta, lähinnä ruokapuolella, mutta huomattavasti vähemmän kuin jouluun. Toinen syy Pääsiäisen tärkeyteen on se, että itse tulin aikanaan uskoon kärsimysviikolla vuonna 1977, nyt jo 44 vuotta sitten.

Vanhassa Testamentissa (VT) profeetta Sakarja kirjoitti hieman yli 500 vuotta ennen Jeesuksen syntymää näin (Sak.13:7): ”Herää, miekka, minun Paimentani, lähintä miestäni vastaan, sanoo Herra Sebaot. Lyö Paimen (kuoliaaksi), ja lampaat hajotetaan. Mutta minä käännän jälleen käteni pienimpiä kohti”. Tässä ”lähin mies” ja ”Paimen” viittaavat molemmat Jeesukseen Kristukseen. Siis 500 vuotta ennen kuin se toteutui Jerusalemissa. Jeesus itse sanoi itsestään näin (Joh.10:14): ”Minä olen se hyvä Paimen”. Jeesuksen kuolema Golgatan keskimmäisellä ristillä ei ollut vahinko, vaan tarkka Jumalan suunnitelma ihmiskunnan pelastamiseksi ja lunastamiseksi takaisin yhteyteensä.

Kohdatessaan samarialaisen naisen Sykarin kaivolla (Joh.4:6-15) Jeesus puhuu itsestään elävän veden antajana. Tässä ”elävä vesi” puhuu siitä uudesta elämästä, jonka Jeesus lupaa lahjoittaa jokaiselle, joka Häneen uskoo ja turvautuu. Tämän saman ovat samarialaisen naisen jälkeen kokeneet miljoonat ja jälleen miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa, minne vain evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta on kiirinyt.

Mutta miksi oli välttämätöntä, että Jeesus kuoli? Siksi, että Hän oli ottanut kannettavakseen koko ihmiskunnan syntitaakan, josta rangaistus oli kuolemantuomio ja jota rangaistusta kukaan, ihmisen omasta vaikutuksesta syntynyt, ihminen voinut sovittaa ja kärsiä. Siksi oli välttämätöntä, että Jumala itse tuli ihmiseksi sovittaakseen koko ihmiskunnan syntivelan. Mikään muu ei olisi riittänyt. Ihminen, joka on vajonnut juoksuhiekkaan tarvitsee itsensä ulkopuolisen auttajan. Itseänsä hän ei kykene auttamaan.

Viimeisenä lauseenaan ristillä riippuessaan Jeesus lausui (Joh.19:30): ”Se on täytetty”. Tämä on syvällisimpiä lauseita koko Raamatussa. Heprean kielellä tässä on vain yksi sana, ”tetelestai”. Se ilmaisee, että kaikki on tehty viimeistä piirtoa myöten loppuun asti. Mikään ei ole jäänyt vajaaksi. Jeesus on täyttänyt sen tehtävän loppun asti, minkä Hän tuli maailmaan suorittamaan. Hän tuli tänne ihmisten keskelle yliluonnollisella tavalla ja Hän myös poistui ihmisten keskeltä yliluonnollisella tavalla astuessaan Taivaaseen ylösnousemuksensa jälkeen.

Seuraukset Jeesuksen sovituskuolemasta on jokaiselle tähän uskovalle ihmiselle laaja-alaiset. Se muuttaa kaiken ja vaikuttaa kaikkeen. Se vaikuttaa ihmisen arvoihin ja asenteisiin. Se vaikuttaa siihen, miten ihminen näkee itsensä ja toiset ihmiset. Se on vastaus ihmistä vaivaavaan syyllisyyteen vääristä teoistaan ja tekemättä jättämisistään. Apostoli Johannes kirjoittaa (1Joh.1:7): ”Mutta jos me vaellamme valossa (Jumalan Sanan valossa ja totuudessa), niin kuin Hän on valossa, meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä”. Tämä on se suuri ilouutinen, jota evankeliumiksi kutsutaan.

Toivotan Sinulle Iloista Pääsiäistä Jeesuksen Kristuksen yhteydessä!

Erilainen viikko

Minulla on ollut tavanomaisesta poikkeava viikko. Maanantain kaupunginvaltuuston kokous oli poikkeava siinä mielessä, että asialista oli tavallista lyhyempi ja kuitenkin valtuusto sai siihen kulumaan lähes kaksi tuntia. Suurin osa tästä ajasta valtuusto käytti keskusteluun kahdesta valtuustoaloitteesta. Koulukiusaamiseen liittyvä aloite on tärkeä, koska me kaikki olemme sitä mieltä, että yksikin kiusaamistapaus Kuopion kouluissa on liikaa. Me aikuiset olemme vastuussa nuoristamme ja me voimme itse näyttää heille hyvää esimerkkiä.

Keskiviikko meni lähes kokonaisuudessaan taloyhtiömme asioiden hoitamisessa. Olen taloyhtiömme hallituksen puheenjohtaja ja siinä ominaisuudessa joudun ottamaan kantaa tuon tuostakin asumiseen liittyviin kysymyksiin. Aamupäivällä kävin yhdessä asunnossa, jonne tehtiin tarkastus tietyn ongelman vuoksi. Puolen päivän aikaan oli vuorossa taloyhtiön yhtiökokous, joka hoidettiin poikkeavin järjestelyin koronan vuoksi. Heti perään uuden hallituksen järjestäytymiskokous ja keskustelu hallituksen jäsenten kesken taloyhtiön tilasta ja suunnitelmista.

Torstai-aamuna oli seurakunnan säännöllinen tilaisuus, jossa läsnä oli pieni joukko innokkaita ihmisiä etsimässä toimivia väyliä rohkaista ja auttaa ihmisiä tässä koettelevassa ajassa. Tämän jälkeen oli vuorossa jälleen taloyhtiön asia, jota hallitus vie eteenpäin. Sen jälkeen kuuden viikon välein toistuva hiusten leikkaus, johon olin onnistunut saamaan itselleni sopivan ajan. Ja illalla vielä KD:n paikallisosaston johtokunnan kokous, joka kesti puolitoista tuntia.

Perjantaina aamupäivällä oli vuorossa seurakunnan taloushallintoon liittyvä asia, joka piti saada kuntoon maaliskuun aikana. Sitten oli vuorossa verkon kautta yhteys verotoimistoon ja tätä palvelua en ollut aikaisemmin käyttänyt. Olen tottunut asioimaan verotoimistossa henkilökohtaisesti, mutta toimiston muutto Viestikadulle hankaloittaa tätä ja edellyttää asiakkaalta paljon enemmän käytettävissä olevaa aikaa. Iltapäivä menikin sitten erään monivuotisen suunnitelman työstämisen merkeissä kohti toteutumistaan.

Tänään on lauantai ja minulla on vapaapäivä. Rakkaan vaimoni kanssa olemme kiireettömästi keskustelleet maailman menosta ja tulevista kuukausista ja suunnitelmistamme niihin liittyen. Läheinen ihminen on näihin aikoihin korvaamattoman arvokas lahja. Ilman vaimoani olisin menneen vuoden aikana, ja muutoinkin, kärsinyt vakavasta ”halipulasta”.

Koulukiusaamisesta

Kuopion kaupunginvaltuusto kävi eilen valtuustoaloitteen pohjalta perusteellisen ja hyvän keskustelun koulukiusaamisesta ja sen ehkäisemisestä. Puheenvuoroissa korostuivat tekojen vakavuus ja pitkäaikaiset seuraukset uhrille. Aloite peräänkuulutti kaikkiin Kuopion kouluihin yhtenäistä toimenpideohjelmaa, joka aloitteen tekijöiden käsityksen mukaan edesauttaisi ongelmaan puuttumista ja sen ehkäisyä. Keskustelussa oli vahvasti esillä Pohjois-Karjalassa käytössä oleva malli, joka on vähentänyt kiusaamistapauksia merkittävästi.

Kuopion jokaisessa koulussa on käytössä jokin malli kiusaamista vastaan. Malleja on useita ja koulu on valinnut tietyn lähestymistavan ja koulun henkilöstö ja oppilashuolto on sitä harjoitellut vuosien saatossa. Työstä vastaa koulun rehtori, mutta työn onnistumiseksi on ratkaisevan tärkeää, että koko kouluyhteisö on siinä mukana ja että kaikki puhaltavat yhteen hiileen.

Koulukiusaaminen on edelleen valitettavan yleistä. Se tulee lähes jokaisen suomalaisen iholle. Meillä on kokemusta siitä joko henkilökohtaisesti, jonkun perheenjäsenen tai tuttavaperheen kautta. Kyse ei välttämättä ole fyysisestä pahoinpitelystä, joka täyttäisi rikoksen tunnusmerkistön, vaan hienovaraisemmasta psyykkisestä pahoinpitelystä, joka on huomattavasti hankalampi havaita.

Tiedän tapauksia, jossa kiusaaja on saanut mukaansa ryhmän muita luokan oppilaita yhtä oppilasta vastaan ja psyykkinen kiusanteko on jatkunut kuukausia, jopa toista vuotta, ennen kuin se on tullut esille. Sen esiintymismuotona voi olla moninainen jäynän teko luokkatilassa ennen opettajan saapumista luokkaan, mutta myös oppitunnin aikana kun opettajan huomio on kohdistunut muualle.

Pahimmassa tapauksessa kiusaaminen voi vaikuttaa kiusatun elämään kielteisesti. Kiusaaminen voi aiheuttaa uhrille lähtemättömiä traumoja ja se voi sairastuttaa vakavasti. Siksi meidän aikuisten tulee olla asian suhteen hereillä ja toimia itse vastuullisesti ja kunnioittavasti toisia ihmisiä kohtaan.

Maalittaminen somessa on erittäin huolestuttava ilmiö. Tähän me voimme jokainen vaikuttaa myönteisesti oman käyttäytymisemme kautta.

Pitäisikö oma rokotetuotanto olla osa Suomen huoltovarmuutta?

Lääketehdas AstraZenecan koronavirusta vastaan kehittämään rokotteeseen kohdistui suuria odotuksia koko Euroopassa ja myös muualla maailmalla. Onhan rokote halvempi ja helpommin säilytettävä kuin Pfizer – Biontech in vastaava. Siksi on valtava takaisku, että AZn rokote on epäilty aiheuttavan aivolaskimotukoksia 4-10 päivää rokotteen saamisen jälkeen. Näitä potilaita on Suomessa nyt ilmoitettu kaksi ja AZn rokotteen on saanut tähän mennessä noin 140 000 suomalaista.

Euroopan lääkevirasto EMA lausui kuluvan viikon torstaina, että AZn koronarokote on turvallinen ja tehokas. EMA:n mukaan rokotteella ei ole yhteyttä verisuonitukosriskin yleiseen kasvuun. EMA:n selvityksessä raportoiduista tapauksista lähes kaikki potilaat olivat alle 55-vuotiaita naisia. EMA:n lausunnosta huolimatta Ruotsi, Norja ja Tanska eivät toistaiseksi rokota kansalaisiaan AZn rokotteella. Ilmenneiden tapausten vuoksi Suomi keskeytti eilen perjantaina 19.3. AZn rokotteen antamisen ja käyttö jatkuu näillä näkymin aikaisintaan 29.3. eli reilun viikon päästä.

Viikolla 12 on siis käytössä vain Pfizer – Biontech -rokote. Sen saamisessa on kuitenkin ollut viivytyksiä ja tehdas ei ole toimittanut niitä määriä, mitä oli luvannut. Näiden rokotteiden lisäksi markkinoilla on jo amerikkalaisen Modernan ja samoin amerikkalaisen Johnson & Johnsonin kehittämät rokotteet. Aika näyttää mikä tulee olemaan näiden kahden rokotteen käyttö Suomessa.

Suomi on luopunut omasta rokotetuotannosta jo kauan sitten. Korona-pandemia on osoittanut, että huoltovarmuuden näkökulmasta tarvetta tähän on. Nenään annosteltavaa koronarokotetta eli FINCoVac -rokoteaihiota kaupallistamaan on perustettu yritys nimeltä Rokote Laboratories Finland Oy, jossa ovat mukana rokotteen kehitystyötä tekevät professorit Seppo Ylä-Herttuala, Kalle Saksela ja Kari Alatalo. 8.3.21 uutisoitiin, että yhtiön osakkaiksi tulivat myös Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot. Isoja rahoja tähän hankkeeseen ei liene nopealla aikataululla tulossa, kun tiedämme yliopistojemme varojen niukkuuden.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on hiljattain lausunut, että professoreiden yritys ei ole vielä hakenut valtiolta eli Business Finlandilta innovaatiorahoitusta. Lintilän mukaan tärkeintä on, että yritys saa ensin omarahoitusosuutensa kuntoon. Lintilän tietojen mukaan yrityksellä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole omaa pääomaa juuri lainkaan. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että oman pääoman puute estää rokotteen tehokkaan ja nopean kehittämisen.

Mistä sitä pääomaa olisi vuoden sisällä voinut saada miljoonia? Suomessa on kyllä rahaa, mutta tällaiseen hankkeeseen sitä ei noin vain saa kerättyä. Siksi katson, että valtion tulisi olla tässä aloitteellinen ja toimia nopealla aikataululla piiloutumatta byrokratian taakse.

EU:n elvytysrahaston nettomeno on Suomelle 4,5 miljardia eli 4500 miljoonaa euroa. Tämä on se summa, millä Suomi on valmis tukemaan huonosti taloutensa hoitaneita EU-maita. Mutta omaa rokotetuotantoa hallitus ei ole valmis aloitteellisesti tukemaan esimerkiksi 0,5 %:lla tästä summasta eli 22,5 miljoonalla eurolla.

Esitän vakavasti otettavan pyynnön, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tämän hankkeen eteenpäin saattamiseksi nopeutetussa aikataulussa. Monessa maassa tätä olisi jo lähdetty tekemään, jos osaamista olisi ollut.

Diabetesrokote on tulossa

Diabetes on kansansairaus, jolla on erittäin suuri vaikutus kansanterveyteen, terveydenhuollon resursseihin ja kansantalouteen. Jo vuosikymmeniä on tiedetty, että diabetes ei ole yksi yhtenäinen sairaus, vaan siinä on yksinkertaistettuna kaksi sairautta, jotka vaikuttavat elimistön sokeriaineenvaihduntaan heikentävästi ja lamaannuttavasti. Nykyään puhutaan diabeteksen tyyppi 1:stä ja tyyppi 2:sta.

Diabetes tyyppi 2 (T2D) on elintasosairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttaa ylipaino ja keskivartalolihavuus, vähäinen liikunta, epäterveelliset ja yksipuoliset ruokailutottumukset ja liiallinen runsaskaloristen alkoholijuomien käyttö. Tätä diabeteksen muotoa esiintyi aikaisemmin pääasiassa eläkeikäisten kansalaisten keskuudessa, mutta sitä todetaan nykyään jopa alle 20-vuotiailla potilailla. On helppo ymmärtää, että T2D:n yleistyminen kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmäämme, ja sitä kautta kansantalouttamme, lähitulevaisuudessa merkittävästi.

Diabetes tyyppi 1 (T1D) syntyy eri mekanismilla. Sitä ei vieläkään täysin tunneta, mutta tieto tämän ympärillä on lisääntynyt valtavasti viimeisen 30 vuoden aikana. Nyt tiedetään esimerkiksi, että tietyt virukset (jälleen kerran virus on pahanteossa!) voivat olla tätä sairautta aiheuttamassa lamaannuttamalla haiman insuliinituotannosta vastaavien solujen toimintaa.

Nyt ruotsalais-suomalaisessa tutkimusyhteistyössä on kehitetty rokote, jolla voidaan mahdollisesti ehkäistä T1D:n syntyminen. Tautiin ei ole aikaisemmin ollut ehkäisevää hoitoa. Tutkijat uskovat, että enterovirusten aiheuttamat infektiot vaikuttavat T1D:n puhkeamiseen. Rokotteessa on käytetty enteroviruksiin kuuluvia viruksia. Hiirillä suoritetuissa kokeissa näiltä viruksilta suojaava rokote esti diabeteksen puhkeamisen.

Rokotetta on nyt alettu testata Suomessa aikuisilla. Mikäli rokote osoittautuu toimivaksi ja turvalliseksi, lapsia voitaisiin lähitulevaisuudessa rokottaa diabetesta vastaan. Rokote saattaa suojata myös muilta saman virusryhmän aiheuttamilta taudeilta.
Sen sijaan jo sairastuneille rokotteesta ei ilmeisesti ole apua.

Eikö Suomessa osata järjestää vaaleja terveysturvallisesti?

Saksassa järjestettiin viime sunnuntaina aluevaalit. Hollannissa järjestetään huomenna parlamenttivaalit, jossa äänestysaika on tavallista pitempi eli 2-3 päivää. Hollannissa ainakin osa äänestyspaikoista oli rakennettu ulkosalle siten, että vaalivirkailijat istuivat pleksin takana maski kasvoilla ottamassa vastaan kansalaisten äänet.

Suomessa kuntavaaleja piti järjestää sunnuntaina 18.4. Koronatilanteen muututtua vaikeammaksi tehtiin päätös siirtää vaalit kahdella kuukaudella eteenpäin. Nyt vaalit pitäisi olla 13.6., mutta jo nyt olen kuullut puheenvuoroja, että vaalit saattavat siirtyä syyskuulle asti.

Vaalien siirtäminen herättää kuitenkin kysymyksiä, etenkin kun verrataan tilannetta Saksaan ja Hollantiin. Koronatilanne on näissä maissa tuskin parempi kuin Suomessa. Yleinen hygieniataso on Suomessa ainakin yhtä hyvä kuin näissä maissa. Kuitenkin Suomi siirsi vaalit, Saksa ja Hollanti ei. Miksi Saksa ja Hollanti saattoivat järjestää vaaleja (oletusarvona terveysturvallisesti), mutta Suomi ei.

En usko, että Suomessa terveysturvallisuuden osaaminen olisi heikompaa kuin Saksassa ja Hollannissa. Syy piilee siis jossakin muualla. Vaalien siirtäminen perustui THL:n suositukseen, jonka perusteella eduskuntapuolueiden puoluesihteerit sitten tekivät päätöksensä. Mutta johtuiko suositus siitä, että THL näki, että riittäviin toimenpiteisiin ei oltu ryhdytty, vaikka aikaa vaaleihin oli enää kovin vähän?

Kuntavaalien siirron seurauksena on, että uusien valtuustojen toimikausi alkaa 1.9. eikä 1.6. Tällä on merkitystä monessa kunnassa, jossa seuraavan vuoden talousarvion valmistelu aloitetaan jo toukokuussa. Osa valtuutetuista vaihtuu joka tapauksessa ja nyt uudet valtuutetut joutuvat hyppäämään liikkuvaan junaan. Se on varmasti monelle haastava tehtävä.

Kuntavaalivalmisteluille annan kouluarvosanan 5 eli heikko. Valmistelut olivat kuin savolainen projekti – aloittamista vaille valmis.